Arctiinae - siilikkäät

Lithosiini - jäkäläsiilikkäät (I)

17 - 19 mm
Thumatha senex, pyörösiipi
  • siipien kirjailu (mm. suuret, pyöreähköt keskipilkut) ja hiukan läpikuultava väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan siivet leveämmät ja pyöreämmät kuin naaraalla
  • koiraan tuntosarvet ripsiset, ripset hiukan pitemmät kuin naaraalla
  • naaraan tuntosarvet lyhytripsiset
 
19 - 21 mm

Nudaria mundana, kalvosiipi
  • siipien kirjailu ja läpikuultava väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Suomessa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet ripsiset
  • naaraan tuntosarvet rihmamaiset

Euroopassa neljä Paidia -suvun lajia, jotka kalvosiiven ja pyörösiiven näköisiä:
  • Paidia rica Espanja, Ranska, Etelä-Saksa, Slovakia, Pohjois-Italia
  • Paidia griseola Sisilia
  • Paidia cinerascens Kreikka
  • Paidia minoica Kreikka
     
  • selvästi isompikokoisia
  • etusiipi muistuttaa pyörösiipeä, keskipilkku vain pieni ja terävä
  • takasiipi kuten kalvosiivellä ilman keskipilkkua
 
25 - 30 mm

Miltochrista miniata, ruususiipi
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan etusiiven etureuna 'kulmikkaampi' kuin naaraalla
  • koiraan takaruumiin reunoilla enemmän mustaa kuin naaraalla
  • koiraan tuntosarvet ripsiset, ripset hiukan pitemmät kuin naaraalla
  • naaraan tuntosarvet lyhytripsiset
 
25 - 31 mm

Setina irrorella, pistesiipi
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Suomessa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • naaraat pienempiä kuin koiraat
  • koiraan tuntosarvet ripsiset, ripset hiukan pitemmät kuin naaraalla
  • naaraan tuntosarvet lyhytripsiset
     
  • pistesiivellä ilmeisesti aina:
    - kaulus ja keskiruumiin siipikannet keltaisia
    - musta keskiruumis, jossa keltainen täplä takareunassa
 
18 - 23 mm
Setina roscida, lähialuelaji, ei Suomessa
  • kuvan yksilöt ruotsalaisia
  • Ruotsissa laji on pienempi ja tummempi kuin Itämeren kaakkoisrannikolla elävä kanta, joka muistuttaa kooltaan ja kuvioinniltaan meidän pistesiipeä
  • vaaleimmissakin yksilöissä etusiiven pisteet hiukan isompia kuin pistesiivellä ja takasiivessä enemmän pilkkuja pitkin ulkoreunaa
  • sukupuolet ovat samanvärisiä, naaraat pienempiä
  • lähinnä meitä Ruotsissa, Itämeren suurilla saarilla ja Liettuassa
  • lentää touko- kesäkuussa, vain auringonpaisteessa
  • lentää paljon aikaisemmin kuin Setina irrorella
  • lämpimät, paljaat, kivikkoiset, kalkkipitoiset nummet
  • ruotsalaisten mukaan laji ei harhaudu 'väärälle' biotoopille ja sen elintavat eivät tue vaellusmahdollisuutta
  • toukka elää maa- ja kivijäkälillä
     
  • ruotsalaisilla koiras -yksilöillä keskiruumis musta
  • ruotsalaisilla naaras -yksilöillä keskiruumis kuten lajilla S. irrorella

Euroopan muut Setina -suvun lajit:
  • Setina flavicans Pohjois-Espanja, Etelä-Ranska
  • Setina alpestris Pohjois-Italia, Sveitsi, Itävalta
  • Setina aurita Kaakkois-Ranska, Pohjois-Italia, Sveitsi, Itävalta, Etelä-Saksa
  • Setina cantabrica Pohjois-Espanja
     
  • vuoristolajeja
 
26 - 33 mm
Cybosia mesomella, koisasiipi
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • jos etusiivestä puuttuvat mustat pisteet, niin muistuttaa hiukan Aphelia paleana ja Aphelia unitana -kääriäisiä
    - kääriäisten etusiivet kellertäviä (huomioi koisasiiven keltainen muoto)
    - kääriäisiltä puuttuvat takasiiven vaalea kiilajuova ja vaalea keskipilkku (keskipilkku puuttuu joskus koisasiiveltäkin)
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet lyhytripsiset, melkein samanlaiset kuin naaraalla
  • naaraan tuntosarvet rihmamaiset
 
20 - 24 mm
Aphelia paleana
kuuluu kääriäisiin
   (Tortricidae, Tortricinae)
  • siipien muoto verrattuna koisasiipeen C. mesomella
    - etusiipien tyviosa selvästi leveämpi (etureuna paljon kuperampi)
    - takasiivet selvästi kapeammat
    - takasiipien takareuna tasaisesti pyöristynyt (takanurkka vaikeasti hahmotettavissa)
 
25 - 32 mm
Pelosia muscerda, tuhkapistesiipi
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • etusiiven pistevyö 'katkeaa' keskeltä, vertaa sisarlajia P. obtusa
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan ja naaraan tuntosarvet samanlaiset, lyhytripsiset
 
20 - 27 mm
Pelosia obtusa, kaaripistesiipi
  • etusiiven pistevyö tekee yhtenäisen kaaren, vertaa sisarlajia P. muscerda
  • etusiipien pohjaväri vaihtelee tummanruskeasta (suonet erottuvat heikosti) kuvan vaaleanruskeeseen (suonet selvästi näkyvissä)
    (kuvan yksilö Etelä-Uralilta)
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet ripsiset, ripset pitemmät kuin naaraalla
  • naaraan tuntosarvet lyhytripsiset
     
  • Espanjan rannikkoalueella Pelosia plumosa
    - kuin pieni P. obtusa, mutta etusiivessä vain yksi voimakas täplä
     
  • lisäksi Espanjassa ja Italiassa kaksi Apaidia -suvun lajia
    - samankokoisia kuin P. obtusa
    - pistevyö erilailla kuin Pelosia suvulla
 
28 - 33 mm
Atolmis rubricollis, nokisiipi
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • samanlainen väriyhdistelmä, tummat siivet ja tumma ruumis, jossa keltainen peräpää, tavataan Suomessa myös yhdellä täpläkoilla, E. pyrausta
    - täpläkoilta puuttuu punaisenruskea kaulus
    - täpläkoi on kooltaan paljon pienempi
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet lyhytripsiset, melkein samanlaiset kuin naaraalla
  • naaraan tuntosarvet lyhytripsiset
 
n. 20 mm
Ethmia pyrausta
kuuluu täpläkoihin
   (Elachistidae, Ethmiinae)
 
39 - 48 mm
Lithosia quadra, isokeltasiipi
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • koiraan etusiivet tummat, kellertävää vain tyvessä
  • naaraan etusiivet kokonaan keltaiset tummine täplineen
  • koiraan ja naaraan tuntosarvet samanlaiset, erittäin lyhytripsiset

Sivu päivitetty-- 25.4.2013 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Jari Kaitila:Vieraslajien levinneisyys ja elintavat,
Perhosten lainaus kuvattavaksi: S. roscida, P. obtusa
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, määritystekstit
Reijo Siloaho:E. pyrausta -kuva
Juha Tyllinen:A. paleana -kuva