Endromidae

Kirjokehrääjät

Heimoon kuuluu vain yksi suku ja sukuun yksi laji, joka elää myös Suomessa.
Kirjokehrääjä on iso (siipien kärkiväli voi olla yli 80 mm) perhonen, jolla on pitkäkarvainen, paksu ruumis. Varsinkin naaraalla ruumis on huomattavan iso. Imutorvi on surkastunut, joten perhonen ei nauti aikuisena mitään ravintoa. Molemmilla sukupuolilla on kaksoiskampahampaiset tuntosarvet, naaraalla hampaat ovat lyhyet.

Sukupuolet on helppo eroittaa toisistaan:
  • erivärisiä
  • naaras on koirasta selvästi isompi
  • koiraan tuntosarvet leveämmät, sulkamaiset
Kirjokehrääjä pariskunta
(Endromis versicolora)
Molemmat sukupuolet lentävät yöllä, mutta koiras myös päivällä auringonpaisteessa. Koiraan lento on nopeaa ja mutkittelevaa.
Juuri kuoriutunut naaras alkaa heti siipien kuivattua houkutella koiraita. Ne erittävä ilmaan feromoneja, jotka koiras haistaa jopa kilometrien päästä.
Laji aloittelee meillä lentonsa jo huhtikuun lopussa ja lentää koko toukokuun.
 
Kirjokehrääjän toukka elää erilaisilla lehtipuilla, meillä enimmäkseen koivulla.
Toukka on kalju ja muistuttaa kiitäjän toukkaa peräkyhmyineen, vain kylkien vinoviivat ovat päinvastaiset.

Kirjokehrääjän toukka
(Endromis versicolora)
Toukat elävät varhaisimmat kehitysasteet pienissä ryhmissä. Ennen koteloitumistaan toukka kehrää suojakseen harvaan kudotun kotelokopan maahan karikkeiden sekaan.
Kirjokehrääjä talvehtii kotelona ja saattaa olla kotelossa monta vuotta.

Sivu päivitetty-- 20.4.2014 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, perhoskuva, tekstit
Kimmo Silvonen:Toukkakuva