Hesperiidae

Paksupäät

Paksupäät ovat pienehköjä päiväperhosia, joilla on muihin päiväperhosiin verrattuna suhteellisen paksu ruumis, leveä pää ja jäykät, kapeahkot siivet. Ruumiinrakenne on vanttera, 'kiitäjämäinen', joten paksupäät ovat selvästi nopeampia lentäjiä kuin muut päiväperhoset. Imutorvi on hyvin kehittynyt ja molemmilla sukupuolilla on samanlaiset nuijamaiset tuntosarvet.
Suomesta on tavattu 10 lajia, joista yksi on meillä harvinainen harhailija.
Euroopassa lajeja on yli 40 ja koko maailmassa noin 3500.

Osalla lajeista sukupuolet ovat helppoja eroittaa toisistaan:
  • koiraalla on etusiivessä koirassuomuviiru (viereinen kuva)
  • naaraalla täplät voivat olla isompia ja niitä voi olla enemmän (mäkihiipijät)
Kuvassa piippopaksupää pariskunta
(Ochlodes sylvanus)
Osalla lajeista sukupuolet ovat hankalia eroittaa toisistaan pelkän siipikuvioinnin perusteella (kirjosiivet). Tällöin on tutkittava takaruumista. Juurikuoriutuneella naaraalla takaruumis on paksu, täynnä munia, mutta munansa munineella naaraalla ruumis on yhtä ohut kuin koiraalla ja silloin eron huomaa vain takaruumiin kärjen sukupuolielimistä.
 
Paksupäät ovat liikkeellä päivällä. Niiden lento on nopeaa ja poikkoilevaa. Perhoset istuvat mielellään auringonpaisteessa siivet avoinna kasvien lehdillä. Häirittynä ne pyrähtävät nopeasti lentoon ja häviävät helposti näköpiiristä. Koiraat vartioivat omaa 'reviiriään' ja käyvät tarkistamassa kaikki ohilentävät suunnilleen samankokoiset olennot.
Meillä aikaisin laji aloittaa lentonsa toukokuun alkupuolella ja myöhäisin laji lopettelee elokuun lopulla. Suomessa paksupäillä on vain yksi sukupolvi, mutta lämpiminä kesinä saattaa elo- syyskuussa joskus tavata harvinaisia toisen sukupolven yksilöitä.
 
Päivisin lepoasennossa siivet pidetään enemmän tai vähemmän levällään, mutta täydellisessä levossa molemmat siipiparit ovat ylös vastakkain painettuina.

Kuvassa mustatäplähiipijä koiras
(Carterocephalus silvicola)
 
Osa paksupäiden toukista elää erilaisilla ruusukasveilla (poimulehdet, mansikat, hanhikit), osa taas erilaisilla ruohoilla.
Toukat ovat kaljuja tai hyvin lyhyeen ja harvaan karvaisia. Ne elävät yhteenkehräämiensä lehtien välissä ja koteloituvat myös sinne lehtien väliin.
Suomessa paksupäät talvehtivat joko munana, toukkana tai kotelona. Aikuistalvehtijoita ei meikäläisissä lajeissa ole.

Sivu päivitetty-- 1.1.2006 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, perhoskuvat, tekstit