Pyrgus, Spialia, Muschampia, Carcharodus ja Erynnis -lajit

Kirjosiivet


Varsinaiset kirjosiivet (Pyrgus)

20 - 25 mm
P. malvae, Mansikkakirjosiipi
  • takasiiven yläpinnassa selviä valkoisia täpliä, vertaa P.alveus, P.andromedae
  • takasiiven alapinnan suonet vain hiukan pohjaväriä vaaleammat, vertaa P.centaureae
  • takasiiven alapinnan vaalean tyvijuovan etummaiset täplät kaukana toisistaan, vertaa P.centaureae, P. alveus, P.andromedae
  • takasiiven alapinnan vaalea keskijuova keskeltä katkennut, vertaa P.centaureae, P. alveus
27 - 32 mm
P. centaureae, Suokirjosiipi
  • takasiiven yläpinnassa selviä valkoisia täpliä, vertaa P.alveus, P.andromedae
  • takasiiven alapinnan suonet valkoiset, vertaa P.malvae, P.alveus, P.andromedae
  • takasiiven alapinnan vaalean keskijuovan keskisaraketäplän sisäreunassa melkein 90 asteen kulma, vertaa P.alveus
25 - 31 mm
P. alveus, Tummakirjosiipi
  • takasiiven yläpinnassa ei valkoisia täpliä, vertaa P.malvae, P.centaureae
  • takasiiven yläpinnassa hiukan pohjaväriä vaaleampi leveä poikkijuova (monesti harmaampi kuin mallikuvassa) ja usein muutama samanvärinen epäselvä reunatäplä, vertaa P.andromedae
  • takasiiven alapinnan vaalean keskijuovan keskisaraketäplän sisäreuna matalalovinen, vertaa P.centaureae, P.andromedae
  • takasiiven alapinnan vaalean tyvijuovan etummaiset täplät leveälti toisissaan kiinni, vertaa P.malvae, P.centaureae, P.andromedae
27 - 30 mm
P. andromedae, Tunturikirjosiipi
  • takasiiven yläpinnassa ei valkoisia täpliä, vertaa P.malvae, P.centaureae
  • takasiiven yläpinnassa vain viirumainen vaaleanharmaa keskitäplä, vertaa P.alveus
  • takasiiven alapinnan vaalean keskijuovan keskisaraketäplän sisäreunassa melkein 90 asteen kulma, vertaa P.alveus
22 - 25 mm
P. armoricanus, Ranskankirjosiipi, Ei Suomessa
  • siipien yläpinta muistuttaa meidän lajeista eniten P.alveus'ta
  • samankokoinen kuin P.malvae
  • etusiiven yläpinnan valkoiset täplät pienempiä kuin P.malvae'lla
  • takasiiven yläpinnassa ei valkoisia täpliä, vaan pohjaväriä vaaleampi leveä poikkijuova ja himmeät reunatäplät, vertaa P.malvae, P.centaureae
  • takasiiven yläpinnan vaalea poikkijuova on leveimmillään etureunassa, vertaa P.alveus, jolla leveimmillään keskellä siipeä
  • takasiiven alapinnan vaalean keskijuovan sisäreuna melko tasainen, vertaa P.malvae, P.centaureae, P.andromedae
  • takasiiven alapinnan vaalean tyvijuovan etummaiset täplät soikeita, vain hiukan toisissaan kiinni, vertaa P.alveus
  • etusiiven alapinnan keskitäplä selvästi tumma, P.malvae'lla alapinta laajalti tummahko.
  • Etelä-Ruotsissa, Puolassa ja Keski-Venäjällä
  • erittäin lämpimät, kalkkipitoiset kukkakedot, joissa kasvillisuus matalaa
  • lentää Ruotsissa kahdessa sukupolvessa
  • toukka elää sikoangervolla ja päivännoudolla
23 - 27 mm
P. serratulae, Mäkikirjosiipi, Lähialuelaji, ei Suomessa
  • etusiiven yläpinnalla voimakas kellanharmaa karvoitus
  • takasiiven yläpinta vaihtelee kuvan kirjavasta melkein yksiväriseen ruskeaan
  • siipien yläpinta muistuttaa meidän lajeista eniten P.alveus'ta
  • takasiiven alapinta tasaisemman kellertävänvihreä, eikä ripset erotu niin kontrastisen valkoisina, vertaa P.alveus, P.armoricanus
  • takasiiven alapinnan vaalean tyvijuovan etummaiset täplät soikeita, vain hiukan toisissaan kiinni, vertaa P.alveus
  • usein takasiiven alapinnan kaikki täplät pienempiä kuin kuvassa ja selvästi toisistaan erillään
  • Kaakkois-Virossa paikallisena, Latviassa ja Liettuassa, Tanskasta yksi havainto, ei Ruotsissa
  • kuivat, lämpimät, hiekkapohjaiset kedot
  • lentää kesäkuussa
  • toukka elää hanhikeilla
32 - 37 mm
P. carthami, Isokirjosiipi, Ei Suomessa
  • takasiiven yläpinnassa selvät reunatäplät
  • takasiiven alapinnan reunatäplät isoja, sisäänpäin teräväkärkisiä, harmaareunaisia, vertaa muut Pyrgus -lajit
  • lähinnä meitä Liettuassa erittäin harvinaisena
  • kuivat, lämpimät kedot
  • lentää touko- heinäkuussa
  • toukka elää malvakasveilla
34 - 39 mm
P. sidae, Idänkirjosiipi, Ei Suomessa
  • takasiiven alapinnan pohjaväri oranssinkeltainen, vertaa muut Pyrgus -lajit
  • lähinnä meitä Keski-Venäjällä
  • arot
  • lentää kesä- heinäkuussa
Suomesta katsottuna melko etäinen laji, mutta viime vuosina meiltä on saatu sellaisia eteläisiä lajeja, joita vielä 10 - 20 vuotta sitten kukaan ei olisi kuvitellut tänne eksyvän.
 

Pistekirjosiivet (Spialia)

24 mm
S. orbifer, Unkarinkirjosiipi, Ei Suomessa
  • muistuttaa suomalaisista lajeista eniten P.malvae'ta
  • etusiiven yläpinnalla terävät reunatäplät, vertaa Pyrgus -lajeihin
  • takasiiven yläpinnan keskitäplä kaksiosainen ja terävä, vertaa Pyrgus -lajeihin
  • takasiiven alapinnan kaikki täplät soikeita, vertaa Pyrgus -lajeihin
  • vakinaisena Pietarin kaakkoispuolella
  • avoimet kukkakedot, arot, stepit, vuoristot
  • lentää huhti- syyskuussa kahtena sukupolvena
  • toukka elää luppioilla (Sanguisorba)
18 mm
S. sertorius, Pienikirjosiipi, Ei Suomessa
  • pienikokoinen
  • takasiiven alapinta punaisenruskea, vertaa suomalaisiin Pyrgus -lajeihin
  • takasiiven yläpinnalla valkea tyvitäplä, vertaa Pyrgus -lajeihin
  • lähinnä meitä Puolassa
  • kukkakedot ja rinteet, vuoristot
  • lentää huhti- syyskuussa kahtena sukupolvena
  • toukka elää mm. hanhikeilla
Suomesta katsottuna melko etäinen laji, mutta viime vuosina meiltä on saatu sellaisia eteläisiä lajeja, joita vielä 10 - 20 vuotta sitten kukaan ei olisi kuvitellut tänne eksyvän.
 

Mosaiikkikirjosiivet (Muschampia)

35 mm
M. tessellum, Mosaiikkikirjosiipi, Ei Suomessa
  • isokokoisempi kuin mikään suomalainen kirjosiipi
  • takasiiven yläpinnalla valkea tyvitäplä, vertaa Pyrgus -lajeihin
  • lähinnä meitä Keski-Venäjällä
  • kukkakedot, vuoristot, arot
  • lentää touko- kesäkuussa
Suomesta katsottuna melko etäinen laji, mutta viime vuosina meiltä on saatu sellaisia eteläisiä lajeja, joita vielä 10 - 20 vuotta sitten kukaan ei olisi kuvitellut tänne eksyvän.
 

Marmorikirjosiivet (Carcharodus)

30 - 31 mm
C. flocciferus, Tupsukirjosiipi, Lähialuelaji, ei Suomessa
  • etusiiven yläpinta harmaan ja mustanruskean kirjava
  • takasiiven yläpinta tumma
  • takasiiven alapinnan reunatäplät selvät, vaaleat ja pitkulaiset
  • leviämässä oleva laji
  • Etelä-Virossa harvinainen (hiljattain levinnyt), Latviassa paikallinen
  • lämpimät alueet, vuoristot
  • lentää touko- elokuussa kahtena sukupolvena
  • toukka elää pähkämöillä (Stachys)
  • ei sekoitettavissa mihinkään suomalaiseen lajiin
24 mm
C. alceae, Malvakirjosiipi, Ei Suomessa
  • etusiiven yläpinta vaaleanruskea
  • takasiiven yläpinnan poikkijuova epäselvä
  • tavattu Valkovenäjältä ja Pietarin eteläpuolelta
  • kuivat, avoimet kukkakedot, vuoristot
  • lentää huhti- elokuussa kahtena sukupolvena
  • toukka elää malvakasveilla
  • ei sekoitettavissa mihinkään suomalaiseen lajiin
30 mm
C. lavatherae, Marmorikirjosiipi, Ei Suomessa
  • etusiiven yläpinta vaalean oliivinruskea
  • takasiiven yläpinta tumma, poikkijuova ja täplät selvät
  • lähinnä meitä Ukrainassa ja Keski-Venäjällä
  • kalkkipitoiset rinnekedot, vuoristot, arot
  • lentää touko- elokuussa yhtenä sukupolvena
  • toukka elää pähkämöillä (Stachys)
  • ei sekoitettavissa mihinkään suomalaiseen lajiin
Suomesta katsottuna melko etäinen laji, mutta viime vuosina meiltä on saatu sellaisia eteläisiä lajeja, joita vielä 10 - 20 vuotta sitten kukaan ei olisi kuvitellut tänne eksyvän.
 

Metsähiipijät (Erynnis)

26 - 29 mm
E. tages, Metsähiipijä, Lähialuelaji, ei Suomessa
  • pohjavärin tummuus ja vaalean kehnän runsaus vaihtelee, -tummimmat ovat yksivärisen ruskeita, jolloin vaaleat täplät siipien reunoissa näkyvät kontrastisempina sekä ylä- että alapuolella
  • lepoasennossa perhonen pitää siipensä kattolaskuisesti ruumiin ympärillä kuten yökköset, jolloin se muistuttaa E.glyphica -yökköstä
  • Ruotsissa Kaskisen korkeudelle asti, Virossa melko yleisenä pohjoisrannikolle asti
  • kuivat, lämpimät hiekka- ja sora-alueet, ruderaatit
  • lentää touko- kesäkuussa
  • toukka elää keltamaitteella

Sivu päivitetty-- 19.12.2005 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Arne Graeffe:Perhosten lainaus kuvattavaksi: P. carthami, P. sidae, S. sertorius, M. tessellum, C. alceae, C. lavatherae
Jari Kaitila:Lähialuelajien levinneisyys ja elinympäristöt, perhosten lainaus kuvattavaksi: P. armoricanus, P. serratulae, S. orbifer, C. flocciferus, E. tages
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, määritysteksti