Lasiocampa trifolii (Denis & Schiffermüller, 1775)

Apilakehrääjä

44 mm (kärkiväli) Finland U: Hanko 664:28 e larva 2006 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen	61 mm (wingspan) Finland U: Hanko 664:28 e larva 2006 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
f. medicaginis 'kellertävänharmaan kehnäinen'	'albinistinen'
47 mm Finland Ab: Hitis 4. 8. 1961 Lingonblad leg. coll. LTKM	42 mm Finland V: Houtskari 668:18 24. - 27. 7. 2003 J.Jokinen & P.Helstola leg. coll. J.Jokinen

Lajikuvaus
	Määritys Vertaa lähilajeja   Elinympäristö Rannikko- ja saaristolaji. Kuivat, lämpimät, mielellään hiekkapohjaiset rannat ja kedot. Talvehtiminen Munana, jossa täysin kehittynyt toukka - (Seppänen 1969). Lentoaika Heinäkuun loppupuolelta (20.7.) - elokuun puoleenväliin (16.8.) Lentää yöllä, molemmat sukupuolet tulevat valolle (naaraat huonommin). Koiras lentää myös päivällä. Esiintyminen Elinympäristössään jokseenkin yleinen Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomen rannikkoalueella. Hangon itäpuolella harvinainen.
Lentoaikojen äärihavaintoja
	Etelä-Suomi (A., V., U., EK., St., EH., ES., LK.)    6.7.1951 A: Eckerö - (Marttila et.al. 1996)    20.8.1965 V: Hiittinen - (Marttila et.al. 1996)    24.8.1965 V: Houtskari - (Marttila et.al. 1996)
Nimistömuutokset
	Suomenkieliset perhoskirjat:    Lasiocampa Schrk. trifolii Esp. Apilakehrääjä - (Valle 1937)    Lasiocampa Schrk. trifolii Esp. Apilakehrääjä - (Pulkkinen 1956)    Lasiocampa trifolii (Denis & Schiffermüller) 1775 Apilakehrääjä - (Sotavalta 1983)    Lasiocampa trifolii (Denis & Schiffermüller, 1775) Apilakehrääjä - (Marttila et.al. 1996)
	Nykyinen voimassa oleva lajinimi - (Kullberg et. al. 2002):     Lasiocampa Schrank, 1820          trifolii (Denis & Schiffermüller, 1775)
Alalajit ja muodot
	Suomesta saaduiksi on ilmoitettu seuraavat muodot (alkuperäiset nimet):     Lasiocampa trifolii "albinistinen" - (Mikkola 1990).      - kuvataulu 4 rivi 2.      - V: Hiittinen, 16.-22.8.1987, L.Luukkonen leg.

Kehitysasteet
The early stages

	Toukan ravintokasvi: - (Seppänen 1970) Poaceae (heinät) --Elymus arenarius (rantavehnä) --Festuca ovina (lampaannata) Calluna vulgaris (kanerva) Vicia cracca (hiirenvirna)
Kotelo: Koteloituminen ruskeankeltaiseen kotelokoppaan - (Valle 1937).

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodet	Havaintoruutujen (10 x 10 km) tiheys maakunnittain -1997
		vain 1-4 havaintoruutua      havaintoruutuja epätasaisesti havaintoruutuja tasaisesti havaintoruutuja runsaasti - (Huldén et.al. 2000)
	laji elää maakunnassa lajia ei ole havaittu maakunnasta vuosiin laji on maakunnassa vaeltaja / harhailija 1900 ensimmäinen havaintovuosi 1980 viimeinen havaintovuosi

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto:	1901, Föglö, 1 f, E.Hagert leg.
Suullinen:	Axel WEGELIUS 4.3.1905 Societas pro Fauna et Flora Fennican kokouksessa.
Kirjallisuus:	1906; Axel WEGELIUS En för vår fauna ny fjäril, Lasiocampa trifolii Esp. 1906 MEDDELANDEN AF SOCIETAS PRO FAUNA ET FLORA FENNICA 31:63,214.

Maakuntien ensihavainnot The first records of the Finnish provinces			leg.
1901	A	Föglö	E.Hagert
1917	V	Korppoo	L.Ringbom
1932	U	Tammisaaren mlk. Tvärminne	A.Nordman

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

Kirjallisuuslähteet References
Kirjallisuus HULDÉN Larry (ed.), ALBRECHT Anders, ITÄMIES Juhani, MALINEN Pekka & WETTENHOVI Jorma 2000: Suomen suurperhosatlas. Suomen Perhostutkijain Seura ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. - Viestipaino, Helsinki. 328 ss. KULLBERG Jaakko, ALBRECHT Anders, KAILA Lauri & VARIS Vesa 2002: Checklist of Finnish Lepidoptera - Suomen perhosten luettelo. - 2001 Sahlbergia 6(2):45-190. MARTTILA Olli, SAARINEN Kimmo, HAAHTELA Tari & PAJARI Mika 1996: Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 384 ss. MIKKOLA Kauri, VAKKARI Pekka 1990: Perhosten teollisuusmelanismi voimistui Suomessa 1980-luvulla: totta vai tarua ? – Baptria 15(1):14-25. PULKKINEN Asko 1956: Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl. E. Pippingin uudistama toinen painos. SEPPÄNEN Eino J. 1969: Suurperhostemme talvehtimisasteet. - Annales Entomologici Fennici 35(3):129-152. SEPPÄNEN Eino J. 1970: Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos. SOTAVALTA Olavi 1983: Euroopan ja Pohjois-Afrikan kiitäjät ja kehrääjät. - Tammi, Helsinki. 254 ss. Ranskalaisesta alkuteoksesta toimittanut. VALLE Kaarlo J. 1937: Suurperhoset Macrolepidoptera II. Kiitäjät, Sphinges ja Kehrääjät, Bombyces. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 213 ss. 13 pl.
Arkisto: Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto. Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 20.1.2008 --Page updated