Malacosoma neustria (Linnaeus, 1758)

Tarharengaskehrääjä

32 mm (kärkiväli)

Finland
U: Helsinki 667:38
10. - 16. 7. 2012
A. & J.Kullberg, L.Jalonen & M.Varesvuo leg.
coll. L.Jalonen
29 mm (wingspan)

Finland
U: Hanko Russarö 663:27
30. 6. - 16. 7. 2005
L.Jalonen leg.
coll. L.Jalonen
33 mm

Finland
U: Hanko Tvärminne
12. 7. 1954
W.Hackman leg.
coll. LTKM
41 mm

Finland
V: Lohja
25. 6. 1934 ex larva
J.Listo leg.
coll. LTKM
 
'kapea keskisarake'
28 mm

Finland
U: Tammisaari Jussarö 663:30
14. - 19. 7. 2005
T. & K.Nupponen leg.
coll. T. & K.Nupponen
f. pyri
'tumma pohjaväri, vaaleat poikkiviirut'
28 mm

Finland
U: Hanko 664:27
25. 7. 2010
P.Koskinen leg.
coll. P.Koskinen
31 mm

Finland
U: Tammisaari 665:28
12. - 18. 7. 2006
J.Jokinen & R.Teriaho leg.
coll. J.Jokinen

(Tvärminnen, Lohjan ja molemmat Tammisaaren yksilöt kuvattu 'alkuaikojen
digipokkarilla', joka näytti tietyt värit luonnollista punertavampina.
Punertavuutta hiukan vähennetty kuvankäsittelyllä.)

Lajikuvaus
   
Määritys Vertaa lähilajeja  
ElinympäristöUlkomailla lehtimetsät ja hedelmäpuutarhat 1600 m korkeuteen asti - (Sotavalta 1983).
TalvehtiminenMunana - (Seppänen 1969).
LentoaikaHeinäkuusta (6.7.) - elokuun loppupuolelle (27.8.) - (Suomen hyönteisten tietokanta)
Lentää yöllä, molemmat sukupuolet tulevat valolle.
EsiintyminenHyvin harvinainen harhailija
Etelärannikolla saattaa olla nykyään (2013) kotimainen kanta.
 
Lentoaikojen äärihavaintoja
   Etelä-Suomi (A., V., U., EK., St., EH., ES., LK.)
   20.6.-6.7.2013 U: Hanko 1 ex. K-E.Lundsten - (Suomen hyönteisten tietokanta)
   1.-7.7.2006 U: Tammisaari J.Huusko, J.Ketonen, S.Korpela & A.Virtanen leg.
   27.8.1955 U: Hanko Tvärminne A.Mikkola leg.
 
Nimistömuutokset
   Suomenkieliset perhoskirjat:
  Clisiocampa Curtis. neustria L.Puutarharengaskehrääjä- (Aro 1900)
  Malacosoma Hb. neustrium L.Tarharengaskehrääjä- (Valle 1937)
  Malacosoma Hb. neustria L.Rengaskehrääjä- (Pulkkinen 1956)
  Malacosoma neustria (Linné) 1758Tarharengaskehrääjä- (Sotavalta 1983)
  Malacosoma neustria (Linnaeus, 1758)Tarharengaskehrääjä- (Marttila et.al. 1996)
   Nykyinen voimassa oleva lajinimi - (Kullberg et. al. 2002):
    Malacosoma Hübner, 1820
         neustria (Linnaeus, 1758)
 
Alalajit ja muodot
   Euroopassa lajista tavataan kaksi yhtä yleistä värimuotoa (alkuperäiset nimet):
    Malacosoma neustria Linnén kuvaama nimimuoto. - (Sotavalta 1983).
     - siipien pohjaväri okrankeltainen.
     - poikkijuovat ruskeat.
     - naaraalla keskisarake muuta siipeä tummempi.
    Malacosoma neustria ab. pyri Scopoli 1763. - (Sotavalta 1983).
     - siipien pohjaväri ruosteenruskea.
     - poikkijuovat okrankeltaiset.
     - naaraalla keskisarake muuta siipeä tummempi.

 

Kehitysasteet
The early stages


Toukan ravintokasvi:
Polyfagi - (Seppänen 1970)
  • Malus domestica (omenapuu)
  • Populus sp. (poppelit)
  • Crataegus sp. (orapihlaja)
  • Prunus sp. (kirsikka)
  • Betula sp. (koivut)
Toukka:Suomessa ainoa ravintokasvihavainto on omenapuu - (Seppänen 1970).
Toukat elävät nuorina yhdyskunnittain - (Seppänen 1970).
Kotelo:Koteloituminen valkokehnäiseen, melko sitkeään seittipussiin.

 

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodetSuomen hyönteistietokanta (12.2.2014)

laji elää maakunnassa
maakunnasta ei havaintoa vuosiin
Suomessa vaeltaja / harhailija
1900ensimmäinen havaintovuosi
1980viimeinen havaintovuosi

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto: 25.6.1934, V: Lohja, 1 larva, J.Listo leg.
Suullinen: Jaakko LISTO 16.10.1934 Helsingin Hyönteistieteellisen Yhdistyksen kokouksessa.
Toukka löytyi kaupallisesta hedelmäpuutaimistosta ja todettiin luultavasti importiksi.
Kirjallisuus: 1934; Richard FREY
Tiedonantoja yhdistyksistä. - Föreningsmeddelanden.
Kuukausikokous 16:nä p:nä lokak. 1934.
1934 NOTULAE ENTOMOLOGICAE 14(4):117.

Virallisen ensimaininnan lisäksi perhosesta on kirjoitus 1700 -luvulta.
Jouko KAISILAn julkaisussa, Annales Entomologici Fennici 25(2) 1959, ”Vanhimmat tiedot Suomen perhoslajistosta”, hän mainitsee sivulla 81 Linne’läisiin tutkijoihin kuuluneen lääketieteen professorin Johan Lechen. Kaisila kertoo Johan Lechen vastanneen 1763 kuninkaallisen tiedeakatemian edellisenä vuonna tekemään kyselyyn, miten toukkia voidaan hävittää hedelmäpuista. Leche mainitsee 14 eri toukkaa, jotka olivat hänen, Turussa kymmenen vuoden aikana, tekemiensä havaintojen mukaan ahdistaneet hedelmäpuita. Kaisila jatkaa, että hän ei ole saanut tätä julkaisua käsiinsä, eikä tiedä mitä perhoslajeja siinä mainitaan.
Kuninkaallisen tiedeakatemian kysely 1762 kuului seuraavasti:
”Huru kunna Maskar, som göra skada på Frukt-träd, medelst blommornas och löfvens affrätande, bäst förekommas och fördrifvas ?”
LECHEn vastauksessa esiintyy myös perhonen: Rengasperhonen, ”Ringel-fjärilen”.
Leche kuvailee seuraavasti:
Toukat syövät kaikki lehdet kaikista hedelmäpuulajikkeista. Niitä on helppo tunnistaa raidallisesta ulkonäöstään. Mustat, keltaiset ja siniset raidat sekä pienet karva-tupsut, (små hårbuskar) , selässä. Kesähelteellä ne kerääntyvät rungon tai isompien oksien varjo-puolelle, johon ovat seitistä kehränneet alustan oleskelua varten, (botten att sitta på). Näin niitä on siten helppo murskata. Mutta ne eivät esiinny kaikissa valtakunnan lääneissä. (Men desse finnas icke i alla provincier i Riket). Muninta tapahtuu spiraalin muotoisesti jonkin kuivan oksan ympärille, ja sen takia munat eivät yleensä saa olla talitiaisilta ja muilta tiaisilta rauhassa yli talven.
Jälkipohdintaa.
Leche toimi vuosina 1728 - 1732 kotiopettajana Skånessa. Tänä aikana heräsi Lechen kiinnostus luonnontieteitä kohtaan ja siellä saivat alkunsa myös hänen kasvi-, lintu- ja hyönteiskokoelmansa.
Vuosina 1745 - 1748 Leche oli taas etelässä, Göteborgissa, Itä-Intian kauppakomppanian lääkärinä.
Turkuun Leche valittiin avoimeksi tulleeseen virkaan 16.2.1748 ja hän otti sen vastaan 3.5.1749.
 
Kaisilan mukaan Leche kirjoitti Turussa kymmenen vuoden aikana tekemistään havainnoista.
Herää kuitenkin kysymys, muisteliko Leche sittenkin Skåne -aikoja ja merkitseekö lause Mutta ne eivät esiinny kaikissa valtakunnan lääneissä. (Men desse finnas icke i alla provincier i Riket.) sitä että juuri Turusta toukat puuttuivat.
 

Maakuntien ensihavainnot
The first records of the Finnish provinces
leg.
1934.06.25VLohjaJ.Listo
1939.07.14UHelsingin mlk.N.Helander
2012.07.29-31EHValkeakoski Yrjölä [679:34]J.Kallio

Suomen 60 ensimmäistä havaintoa
The first sixty records in Finland
leg.
1934.06.25 (larva)VLohja1 fJ.Listo
1939.07.14UHelsingin mlk.1 PN.Helander
1946.08.UStor-Pellinge1L.Jansson
1954.07.12UHanko Tvärminne1 mW.Hackman
1955.08.27UHanko Tvärminne1 mA.Mikkola
1956UKauniainen1 fP.Waselius
1995.07.13-25VDragsfjärd Sommarö [664:24]1 mA.Rantanen
2003.07.27-08.04VKorppoo Åvensor [670:19]1 mP.Välimäki
2003.07.17-08.19VHoutskari Kittuis [668:19]1 mP.Malinen & L.Huldén
2004.07.20-28UHanko1J.Jokinen & P.Helstola
2005.06.30-07.16UHanko Russarö [663:27]1 mL.Jalonen & A. & J.Kullberg
2005.07.07-16UHanko Tvärminne [664:28]1 mA. & J.Kullberg
2005.07.06-18VDragsfjärd Örö [664:23]2 mA. & J.Kullberg
2005.07.16-18UTammisaari Hästö-Busö [664:29]1 mJ.Huusko, J.Ketonen, S.Korpela & A.Virtanen
2005.07.14-19UTammisaari Jussarö [663:30]1 mT. & K.Nupponen
2005.07.22-28VTammisaari Bromarv [665:27]1 mH.Koski
2005.07.20-29UTammisaari Jussarö [663:30]1 mT. & K.Nupponen
2005.07.26-08.04UHanko [664:28]1 mP.Sundell
2005.07.29-08.06VTammisaari Bromarv [665:27]2H.Koski
2006.07.01-07UTammisaari Hästö-Busö [664:29]1J.Huusko, J.Ketonen, S.Korpela & A.Virtanen
2006.07.07UHanko [664:28]1T.Aaltonen
2006.07.07UTammisaari [664:31]2L.Kaila
2006.07.01-08UKirkkonummi [665:35]1J.Junnilainen & H.Koski
2006.07.08VTammisaari [665:27]1E.Franssila
2006.06.28-07.09UHanko Gustavsvärn [664:27]1J.Holm & M.Kovalainen
2006.06.27-07.10VDragsfjärd Rosala [664:24]2J.Nurminen & A.Rantanen
2006.07.03-11VTammisaari Bromarv [665:27]1H.Koski
2006.06.28-07.12UHanko [664:27]1J.Jokinen & R.Teriaho
2006.06.28-07.12UHanko [664:28]1J.Jokinen & R.Teriaho
2006.07.02-12VDragsfjärd [664:23]6A. & J.Kullberg
2006.07.01-13UHanko [664:28]2L.Jalonen, O.Helminen & I.Seuranen
2006.07.08-13UHanko [664:27]1J.Tiittanen & K.Tahvanainen
2006.07.01-14UHanko Uddskatan [664:26]1K-E.Lundsten
2006.07.03-15UKirkkonummi [664:35]2 mG.Nordenswan & M.Varesvuo
2006.07.07-15UHanko [664:28]2Ch.Hublin & M.Landtman
2006.07.08-15UTammisaari Hästö-Busö [664:29]4J.Huusko, J.Ketonen, S.Korpela & A.Virtanen
2006.07.08-15VKemiö [667:26]1K.Nordell
2006.07.12-18VTammisaari [665:28]1 mJ.Jokinen & R.Teriaho
2007.07.27-08.07UHelsinki Harakka [667:38]1E.M. & L.Laasonen
2009.07.22-29VDragsfjärd1J.Jokinen & R.Teriaho
2010.06.22-07.13VKemiönsaari Örö [664:23]2A. & J.Kullberg
2010.07.05-17UHanko Lappohja [665:28]1L.Jalonen, O.Helminen & I.Seuranen
2010.07.12-18VKemiönsaari Rosala [664:24]1A.Rantanen & J.Nurminen
2010.07.12-18VLänsi-Turunmaa Utö [664:18]1M.Varesvuo & M.Holvitie
2010.07.21-28UHanko1J.Jokinen & R.Teriaho
2010.07.13-08.02VKemiönsaari Örö [664:23]14A. & J.Kullberg
Total (the first sixty records)73 + 1 L + 1 P (kasvatettu imagoiksi)
Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

 

Kirjallisuuslähteet
References
Kirjallisuus
  • ARO Johan Emil 1900:
    Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl.
  • KULLBERG Jaakko, ALBRECHT Anders, KAILA Lauri & VARIS Vesa 2002:
    Checklist of Finnish Lepidoptera - Suomen perhosten luettelo. - 2001 Sahlbergia 6(2):45-190.
  • MARTTILA Olli, SAARINEN Kimmo, HAAHTELA Tari & PAJARI Mika 1996:
    Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 384 ss.
  • PULKKINEN Asko 1956:
    Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl.
    E. Pippingin uudistama toinen painos.
  • SEPPÄNEN Eino J. 1969:
    Suurperhostemme talvehtimisasteet. - Annales Entomologici Fennici 35(3):129-152.
  • SEPPÄNEN Eino J. 1970:
    Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos.
  • SOTAVALTA Olavi 1983:
    Euroopan ja Pohjois-Afrikan kiitäjät ja kehrääjät. - Tammi, Helsinki. 254 ss.
    Ranskalaisesta alkuteoksesta toimittanut.
  • VALLE Kaarlo J. 1937:
    Suurperhoset Macrolepidoptera II. Kiitäjät, Sphinges ja Kehrääjät, Bombyces. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 213 ss. 13 pl.
Arkisto:
  • Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto.
  • Jorma Wettenhovi arkisto.
    mm. Johan Lechen vastaus kuninkaallisen tiedeakatemian tekemään kyselyyn

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 7.3.2014 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Lars-Erik Fernelius:Virallisen ensimaininnan lisäksi perhosesta on kirjoitus 1700 -luvulta.
Lassi Jalonen:Perhosten lainaus kuvattavaksi
Janne Jokinen:Perhosen lainaus kuvattavaksi
Pekka Koskinen:Perhosen lainaus kuvattavaksi
Pekka Malinen:Kuvauksen järjestäminen luonnontieteellisellä keskusmuseolla
Kari Nupponen:Perhosen lainaus kuvattavaksi
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, lajikuvaus, lentoaikojen äärihavaintoja, nimistömuutokset, alalajit ja muodot,
kehitysasteet, toukkakuva, karttapiirrokset, eliömaantieteelliset maakuntahavainnot vuodesta 2000
Jorma Wettenhovi:Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot vuoteen 1999