Malacosoma neustria (Linnaeus, 1758)

Tarharengaskehrääjä

33 mm (kärkiväli) Finland U: Hanko Tvärminne 12. 7. 1954 W.Hackman leg. coll. LTKM	41 mm (wingspan) Finland V: Lohja 25. 6. 1934 ex larva J.Listo leg. coll. LTKM
'kapea keskisarake'	f. pyri 'tumma pohjaväri, vaaleat poikkijuovat'
28 mm Finland U: Tammisaari Jussarö 663:30 14. - 19. 7. 2005 T. & K.Nupponen leg. coll. T. & K.Nupponen	31 mm Finland U: Tammisaari 665:28 12. - 18. 7. 2006 J.Jokinen & R.Teriaho leg. coll. J.Jokinen

Lajikuvaus
	Määritys Vertaa lähilajeja   Elinympäristö Ulkomailla lehtimetsät ja hedelmäpuutarhat 1600 m korkeuteen asti - (Sotavalta 1983). Talvehtiminen Munana - (Seppänen 1969). Lentoaika Heinäkuusta (12.7.) - elokuun loppupuolelle (28.8.). Lentää yöllä, molemmat sukupuolet tulevat valolle. Esiintyminen Hyvin harvinainen harhailija.
Lentoaikojen äärihavaintoja
	Etelä-Suomi (A., V., U., EK., St., EH., ES., LK.)    1.-7.7.2006 U: Tammisaari J.Huusko, J.Ketonen, S.Korpela & A.Virtanen leg.    27.8.1955 U: Hanko Tvärminne A.Mikkola leg.
Nimistömuutokset
	Suomenkieliset perhoskirjat:    Clisiocampa Curtis. neustria L. Puutarharengaskehrääjä - (Aro 1900)    Malacosoma Hb. neustrium L. Tarharengaskehrääjä - (Valle 1937)    Malacosoma Hb. neustria L. Rengaskehrääjä - (Pulkkinen 1956)    Malacosoma neustria (Linné) 1758 Tarharengaskehrääjä - (Sotavalta 1983)    Malacosoma neustria (Linnaeus, 1758) Tarharengaskehrääjä - (Marttila et.al. 1996)
	Nykyinen voimassa oleva lajinimi - (Kullberg et. al. 2002):     Malacosoma Hübner, 1820          neustria (Linnaeus, 1758)
Alalajit ja muodot
	Euroopassa lajista tavataan kaksi yhtä yleistä värimuotoa (alkuperäiset nimet):     Malacosoma neustria Linnén kuvaama nimimuoto. - (Sotavalta 1983).      - siipien pohjaväri okrankeltainen.      - poikkijuovat ruskeat.      - naaraalla keskisarake muuta siipeä tummempi.     Malacosoma neustria ab. pyri Scopoli 1763. - (Sotavalta 1983).      - siipien pohjaväri ruosteenruskea.      - poikkijuovat okrankeltaiset.      - naaraalla keskisarake muuta siipeä tummempi.

Kehitysasteet
The early stages

	Toukan ravintokasvi: Polyfagi - (Seppänen 1970) Malus domestica (omenapuu) Populus sp. (poppelit) Crataegus sp. (orapihlaja) Prunus sp. (kirsikka) Betula sp. (koivut)
Toukka: Suomessa ainoa ravintokasvihavainto on omenapuu - (Seppänen 1970). Toukat elävät nuorina yhdyskunnittain - (Seppänen 1970). Kotelo: Koteloituminen valkokehnäiseen, melko sitkeään seittipussiin.

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodet	Havaintoruutujen (10 x 10 km) tiheys maakunnittain -1997
		vain 1-4 havaintoruutua      havaintoruutuja epätasaisesti havaintoruutuja tasaisesti havaintoruutuja runsaasti - (Huldén et.al. 2000)
	laji elää maakunnassa lajia ei ole havaittu maakunnasta vuosiin laji on maakunnassa vaeltaja / harhailija 1900 ensimmäinen havaintovuosi 1980 viimeinen havaintovuosi

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto:	25.6.1934, V: Lohja, 1 larva, J.Listo leg.
Suullinen:	Jaakko LISTO 16.10.1934 Helsingin Hyönteistieteellisen Yhdistyksen kokouksessa. Toukka löytyi kaupallisesta hedelmäpuutaimistosta ja todettiin luultavasti importiksi.
Kirjallisuus:	1934; Richard FREY Tiedonantoja yhdistyksistä. - Föreningsmeddelanden. Kuukausikokous 16:nä p:nä lokak. 1934. 1934 NOTULAE ENTOMOLOGICAE 14(4):117.

Virallisen ensimaininnan lisäksi perhosesta on kirjoitus 1700 -luvulta.
Jouko KAISILAn julkaisussa, Annales Entomologici Fennici 25(2) 1959, ”Vanhimmat tiedot Suomen perhoslajistosta”, hän mainitsee sivulla 81 Linne’läisiin tutkijoihin kuuluneen lääketieteen professorin Johan Lechen. Kaisila kertoo Johan Lechen vastanneen 1763 kuninkaallisen tiedeakatemian edellisenä vuonna tekemään kyselyyn, miten toukkia voidaan hävittää hedelmäpuista. Leche mainitsee 14 eri toukkaa, jotka olivat hänen, Turussa kymmenen vuoden aikana, tekemiensä havaintojen mukaan ahdistaneet hedelmäpuita. Kaisila jatkaa, että hän ei ole saanut tätä julkaisua käsiinsä, eikä tiedä mitä perhoslajeja siinä mainitaan.
Kuninkaallisen tiedeakatemian kysely 1762 kuului seuraavasti: ”Huru kunna Maskar, som göra skada på Frukt-träd, medelst blommornas och löfvens affrätande, bäst förekommas och fördrifvas ?”
LECHEn vastauksessa esiintyy myös perhonen: Rengasperhonen, ”Ringel-fjärilen”.
	Leche kuvailee seuraavasti: Toukat syövät kaikki lehdet kaikista hedelmäpuulajikkeista. Niitä on helppo tunnistaa raidallisesta ulkonäöstään. Mustat, keltaiset ja siniset raidat sekä pienet karva-tupsut, (små hårbuskar) , selässä. Kesähelteellä ne kerääntyvät rungon tai isompien oksien varjo-puolelle, johon ovat seitistä kehränneet alustan oleskelua varten, (botten att sitta på). Näin niitä on siten helppo murskata. Mutta ne eivät esiinny kaikissa valtakunnan lääneissä. (Men desse finnas icke i alla provincier i Riket). Muninta tapahtuu spiraalin muotoisesti jonkin kuivan oksan ympärille, ja sen takia munat eivät yleensä saa olla talitiaisilta ja muilta tiaisilta rauhassa yli talven.
Jälkipohdintaa.
Leche toimi vuosina 1728 - 1732 kotiopettajana Skånessa. Tänä aikana heräsi Lechen kiinnostus luonnontieteitä kohtaan ja siellä saivat alkunsa myös hänen kasvi-, lintu- ja hyönteiskokoelmansa. Vuosina 1745 - 1748 Leche oli taas etelässä, Göteborgissa, Itä-Intian kauppakomppanian lääkärinä. Turkuun Leche valittiin avoimeksi tulleeseen virkaan 16.2.1748 ja hän otti sen vastaan 3.5.1749.   Kaisilan mukaan Leche kirjoitti Turussa kymmenen vuoden aikana tekemistään havainnoista. Herää kuitenkin kysymys, muisteliko Leche sittenkin Skåne -aikoja ja merkitseekö lause Mutta ne eivät esiinny kaikissa valtakunnan lääneissä. (Men desse finnas icke i alla provincier i Riket.) sitä että juuri Turusta toukat puuttuivat.

Maakuntien ensihavainnot The first records of the Finnish provinces			leg.
1934.06.25	V	Lohja	J.Listo
1939.07.14	U	Helsingin mlk.	N.Helander

Suomen kaikki havainnot All the records in Finland				leg.
1934.06.25 (larva)	V	Lohja	1 f	J.Listo
1939.07.14	U	Helsingin mlk.	1 P	N.Helander
1946.08.	U	Stor-Pellinge	1	L.Jansson
1954.07.12	U	Hanko Tvärminne	1 m	W.Hackman
1955.08.27	U	Hanko Tvärminne	1 m	A.Mikkola
1956	U	Kauniainen	1 f	P.Waselius
1995.07.13-25	V	Dragsfjärd Sommarö [664:24]	1 m	A.Rantanen
2003.07.27-08.04	V	Korppoo Åvensor [670:19]	1 m	P.Välimäki
2003.07.17-08.19	V	Houtskari Kittuis [668:19]	1 m	P.Malinen & L.Huldén
2004.07.20-28	U	Hanko	1	J.Jokinen & P.Helstola
2005.06.30-07.16	U	Hanko Russarö [663:27]	1 m	L.Jalonen & A. & J.Kullberg
2005.07.07-16	U	Hanko Tvärminne [664:28]	1 m	A. & J.Kullberg
2005.07.06-18	V	Dragsfjärd Örö [664:23]	2 m	A. & J.Kullberg
2005.07.16-18	U	Tammisaari Hästö-Busö [664:29]	1 m	J.Huusko, J.Ketonen, S.Korpela & A.Virtanen
2005.07.14-19	U	Tammisaari Jussarö [663:30]	1 m	T. & K.Nupponen
2005.07.22-28	V	Tammisaari Bromarv [665:27]	1 m	H.Koski
2005.07.20-29	U	Tammisaari Jussarö [663:30]	1 m	T. & K.Nupponen
2005.07.26-08.04	U	Hanko [664:28]	1 m	P.Sundell
2005.07.29-08.06	V	Tammisaari Bromarv [665:27]	2	H.Koski
2006.07.01-07	U	Tammisaari Hästö-Busö [664:29]	1	J.Huusko, J.Ketonen, S.Korpela & A.Virtanen
2006.07.07	U	Hanko [664:28]	1	T.Aaltonen
2006.07.07	U	Tammisaari [664:31]	2	L.Kaila
2006.07.01-08	U	Kirkkonummi [665:35]	1	J.Junnilainen & H.Koski
2006.07.08	V	Tammisaari [665:27]	1	E.Franssila
2006.06.28-07.09	U	Hanko Gustavsvärn [664:27]	1	J.Holm & M.Kovalainen
2006.07.03-11	V	Tammisaari Bromarv [665:27]	1	H.Koski
2006.06.28-07.12	U	Hanko [664:27]	1	J.Jokinen & R.Teriaho
2006.06.28-07.12	U	Hanko [664:28]	1	J.Jokinen & R.Teriaho
2006.07.02-12	V	Dragsfjärd [664:23]	6	A. & J.Kullberg
2006.07.01-13	U	Hanko [664:28]	2	L.Jalonen, O.Helminen & I.Seuranen
2006.07.08-13	U	Hanko [664:27]	1	J.Tiittanen & K.Tahvanainen
2006.07.01-14	U	Hanko Uddskatan [664:26]	1	K-E.Lundsten
2006.07.03-15	U	Kirkkonummi [664:35]	2 m	G.Nordenswan & M.Varesvuo
2006.07.07-15	U	Hanko [664:28]	2	Ch.Hublin & M.Landtman
2006.07.08-15	U	Tammisaari Hästö-Busö [664:29]	4	J.Huusko, J.Ketonen, S.Korpela & A.Virtanen
2006.07.08-15	V	Kemiö [667:26]	1	K.Nordell
2006.07.12-18	V	Tammisaari [665:28]	1 m	J.Jokinen & R.Teriaho
2007.07.27-08.07	U	Helsinki Harakka [667:38]	1	E.M. & L.Laasonen
Total			50 + 1 L + 1 P (kasvatettu imagoiksi)

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

Kirjallisuuslähteet References
Kirjallisuus ARO Johan Emil 1900: Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl. HULDÉN Larry (ed.), ALBRECHT Anders, ITÄMIES Juhani, MALINEN Pekka & WETTENHOVI Jorma 2000: Suomen suurperhosatlas. Suomen Perhostutkijain Seura ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. - Viestipaino, Helsinki. 328 ss. KULLBERG Jaakko, ALBRECHT Anders, KAILA Lauri & VARIS Vesa 2002: Checklist of Finnish Lepidoptera - Suomen perhosten luettelo. - 2001 Sahlbergia 6(2):45-190. MARTTILA Olli, SAARINEN Kimmo, HAAHTELA Tari & PAJARI Mika 1996: Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 384 ss. PULKKINEN Asko 1956: Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl. E. Pippingin uudistama toinen painos. SEPPÄNEN Eino J. 1969: Suurperhostemme talvehtimisasteet. - Annales Entomologici Fennici 35(3):129-152. SEPPÄNEN Eino J. 1970: Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos. SOTAVALTA Olavi 1983: Euroopan ja Pohjois-Afrikan kiitäjät ja kehrääjät. - Tammi, Helsinki. 254 ss. Ranskalaisesta alkuteoksesta toimittanut. VALLE Kaarlo J. 1937: Suurperhoset Macrolepidoptera II. Kiitäjät, Sphinges ja Kehrääjät, Bombyces. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 213 ss. 13 pl.
Arkisto: Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto. Jorma Wettenhovi arkisto. mm. Johan Lechen vastaus kuninkaallisen tiedeakatemian tekemään kyselyyn

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 19.1.2008 --Page updated