Trichiura crataegi (Linnaeus, 1758)

Pihlajakehrääjä

32 mm (kärkiväli) Finland U: Kirkkonummi 666:36 20. - 27. 8. 1985 P.Pakkanen & M.Sinervirta leg. coll. P.Pakkanen	31 mm (wingspan) Finland U: Pernaja 671:43 e larva 1990 P.Pakkanen leg. coll. P.Pakkanen
f.geogr. borealis 'Pohjois-Suomen maantieteellinen muoto'
29 mm Finland InL: Inari Kaunispää 759:51 e larva 1987 E.Laasonen leg. coll. A.Graeffe	32 mm Finland InL: Inari Kuusipää 759:51 15. 7. 1992 E. & L.Laasonen leg. coll. A.Graeffe
gynandromorfi
36 mm Finland V: Lohja Jantoniemi 669:33 12. 8. 1980 A.Aalto leg. coll. A.Aalto

Lajikuvaus
	Määritys Vertaa lähilajeja   Elinympäristö Kaikkialla, missä kasvaa toukan ravintokasvia. Parhaiten lajia on kuitenkin lehti- ja sekametsissä sekä niiden laitamilla. Lapissa toukkia löytyy jopa tunturilakien vaivaiskoivuilta. Talvehtiminen Munana. Pohjoinen muoto pienenä toukkana, ja toisen kerran kotelona - (Seppänen 1969). Lentoaika Heinäkuun loppupuolelta (20.7.) - syyskuun puoleenväliin (10.9.) [Pohjois-Suomessa lento alkaa jo kesäkuun lopulla - (Marttila et.al. 1996)]. Lentää yöllä, molemmat sukupuolet tulevat valolle (naaraat huonommin). Esiintyminen Yleinen Etelä-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Keski-Suomessa vähälukuisempi. [Niukimmillaan laji on Kainuun korkeudella, mutta runsastuu taas Lapissa - (Marttila et.al. 1996)]. Lajin kannanvaihtelut ovat suuria. Hyvänä vuotena yhdessä yössä saattaa valolle tulla kymmeniä koiraita, huonona vuotena samaa määrää ei näy edes koko kesänä.
Lentoaikojen äärihavaintoja
	Etelä-Suomi (A., V., U., EK., St., EH., ES., LK.)    2.7.1988 EH: Janakkala - (Marttila et.al. 1996)    3.7.1963 V: Karjalohja - (Marttila et.al. 1996)    7.10.1962 V: Vihti - (Marttila et.al. 1996)    11.10.1985 St: Merikarvia 1 ex. T.Aaltonen - (Suomen hyönteisten tietokanta) Keski-Suomi (EP., PH., PS., PK., KP., Kn., PPe.)    29.6.-2.7.1979 PPe: Hailuoto 1 ex. M.Ahola - (Suomen hyönteisten tietokanta)    3.7.1977 PK: Ilomantsi 1 ex. E.O.Peltonen - (Suomen hyönteisten tietokanta)    8.-10.9.2006 PK: Liperi 1 ex. A.Karhu - (Suomen hyönteisten tietokanta)    9.9.2000 KP: Kälviä 1 ex. M. Ahola - (Suomen hyönteisten tietokanta) Pohjois-Suomi (PPp., Ks., KiL., SoL., EnL., InL.)    14.-15.7.1980 PPp: Rovaniemen mlk 3 exx. H.Saarenmaa - (Suomen hyönteisten tietokanta)    14.-21.7.1979 PPp: Tornio 1 ex. J.Kyrki & P.Tokola - (Suomen hyönteisten tietokanta)    8.9.1982 PPp: Kemi - (Marttila et.al. 1996) f.geogr. borealis    27.6.1984 InL: Utsjoki Karigasniemi - (Marttila et.al. 1996)    11.9.1975 InL: Utsjoki Kevo - (Marttila et.al. 1996)    21.9.1998 Ks: Salla, Värriötunturi J.Itämies & E.Pulliainen - (Itämies et.al. 2006)
Nimistömuutokset
	Suomenkieliset perhoskirjat:    Trichiura Steph. crataegi L. Orapihlajakehrääjä - (Aro 1900)    Trichiura Stph. crataegi L. Orapihlajakehrääjä - (Valle 1937)    Trichiura Stph. crataegi L. Orapihlajakehrääjä - (Pulkkinen 1956)    Trichiura crataegi (Linné) 1758 Orapihlajakehrääjä, pihlajakehrääjä - (Sotavalta 1983)    Trichiura crataegi (Linnaeus, 1758) Pihlajakehrääjä - (Marttila et.al. 1996)
	Nykyinen voimassa oleva lajinimi - (Kullberg et. al. 2002):     Trichiura Stephens, 1828          crataegi (Linnaeus, 1758)
Alalajit ja muodot
	Suomesta saaduiksi on ilmoitettu seuraavat muodot (alkuperäiset nimet):     Trichiura crataegi var. ariae Hübn. - (Aro 1900).      - siivet tummemmat, mustanharmaat.      - keskisarake tavallisesti vielä tummempi, mutta joskus yhtä tumma kuin muu siipi.      - tavattu Kuusamossa.     Trichiura crataegi f.geogr. ariae Hb. - (Valle 1937).      - meillä koko maassa esiintyvä muoto.      - Keski-Eurooppalaista päämuotoa tummempi.     Trichiura crataegi ssp. borealis Daniel - (Suomalainen 1959).      - Lapissa esiintyvä rotu.      - kolmivuotinen kehitys.     Trichiura crataegi crataegi (Linné) 1758. - (Sotavalta 1983).      - etelärannikolta Kainuuseen.      - talvehtii munana.     Trichiura crataegi ariae (Hübner (1823-24)). - (Sotavalta 1983).      - nimimuotoa hiukan isompi ja vähän tummempi. Naaraan siivet lähes yksiväriset.      - Alppien alue.      - talvehtiminen kuten meidän borealis -muodolla.     Trichiura crataegi borealis Daniel 1956. - (Sotavalta 1983).      - tyyppiyksilö: Ruotsi, Jämtland.      - nimimuotoa pienempi, tasavärisempi, kirjaukset heikot.      - Kuusamosta ja Keski-Lapista pohjoiseen.      - talvehtii pienenä toukkana ja toisen kerran kotelona.     Trichiura crataegi f. ariae Hübner 1823/24. - (de Freina et. al. 1987).      - nimimuotoa isompi ja tummempi.      - Euroopan vuoristot, mm. Alpit ja Karpaatit.      - myös pohjoisen populaation uskotaan kuuluvan tähän muotoon.         ( = synonyymi borealis Daniel 1956. )      - kuvataulun Porvoon yksilö määritetty f. ariae -muodoksi.     Trichiura crataegi f.geogr. borealis Daniel - (Marttila et.al. 1996).      - kuvataulu 6, kuvat 19c ja 19d.     Trichiura crataegi 'pieni, vaalea' - (NN 2006).      - pohjoisimmassa Suomessa.      - pieni, vaalea, heikosti kirjailtu.      - kuva s. 115.

Kehitysasteet
The early stages

	Toukan ravintokasvi: Polyfagi - (Seppänen 1970) Sorbus aucuparia (pihlaja) Betula sp. (koivut) Salix sp. (pajut) Populus tremula (haapa) Crataegus sp. (orapihlaja) Prunus padus (tuomi) Alnus incana (harmaaleppä) Vaccinium uliginosum (juolukka) Vaccinium myrtillus (mustikka)
Toukka: Väritykseltään vaihteleva, varsinkin valkoisen värin osuus vaihtelee. Kotelo: Koteloituminen tiiviiseen, mutta melko hauraaseen, harmaanruskeaan kotelokoppaan.

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodet	Havaintoruutujen (10 x 10 km) tiheys maakunnittain -1997
		vain 1-4 havaintoruutua      havaintoruutuja epätasaisesti havaintoruutuja tasaisesti havaintoruutuja runsaasti - (Huldén et.al. 2000)
	laji elää maakunnassa lajia ei ole havaittu maakunnasta vuosiin laji on maakunnassa vaeltaja / harhailija 1900 ensimmäinen havaintovuosi 1980 viimeinen havaintovuosi

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto:	Savonia, O.Rosenström leg.
Kirjallisuus:	1792; Johan JULIN Bref om de uti Österbotten, särdeles omkring Uleåborg samlade Naturalier. 1792 NY JOURNAL UTI HUSHÅLLNINGEN 15:120-122.

Maakuntien ensihavainnot The first records of the Finnish provinces			leg.
-1792 (1775-1792)	ES	'Savonia'	O.Rosenström
1871	Ks	Kuusamo	Schilde
1887	PH	Saarijärvi Pyhähäkki	K.Ehnberg
-1889 (1860-1869?)	EP	Kristiinankaupunki	K.Sjöberg
1900	V	Karjalohja Suurniemi	R. & I.Forsius
1902	PS	Kuopio Haminanlahti	R.Fabritius
1914	U	Tammisaari Bromarv Kadermo	R.Fabritius, G.Fabricius & Å.Fabricius
1917.08.23	EK	Kymi Mussalo	A.Ulvinen
1923	EH	Pirkkala	Th.Grönblom
1925	Kn	Kajaani	J.Carpelan
-1930	SoL	Sodankylä	I.Forsius
-1931	St	Köyliö	E.W.Suomalainen
1936.07.21	KP	Pietarsaari	E.Sjöholm
1937	PK	Kitee	J.Kaisila
1937.07.13	InL	Utsjoki Mierashjärvi	A.Nordman
1938.07.14	EnL	Enontekiö Ounastunturi	B.Lingonblad
1938	KiL	Muonio	B.Lingonblad
1952	LK	Parikkala	J.Kaisila
1962	A	Kökar	A.Orlo
1971.08.03	PPe	Haukipudas [723:42]	P.Heinonen
1977.08.10	PPp	Rovaniemen mlk. [742:42]	J.Kyrki & J.Itämies

Maakuntien viimeiset havainnot The last records of the Finnish provinces			leg. / vid.
-1987	A	?	?	- (Huldén et.al. 2000)
-1997 (1988-1997)	LK	?	?	- (Huldén et.al. 2000)
-1997 (1988-1997)	InL	?	?	- (Huldén et.al. 2000)

Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

Kirjallisuuslähteet References
Kirjallisuus ARO Johan Emil 1900: Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl. de FREINA Josef J., WITT Thomas J. 1987: Die Bombyces und Sphinges der Westpalaearktis. - Edition Forschung & Wissenschaft Verlag GmbH, München. 708 ss. 46 pl. HULDÉN Larry (ed.), ALBRECHT Anders, ITÄMIES Juhani, MALINEN Pekka & WETTENHOVI Jorma 2000: Suomen suurperhosatlas. Suomen Perhostutkijain Seura ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. - Viestipaino, Helsinki. 328 ss. ITÄMIES Juhani & PULLIAINEN Erkki 2006: Sallan Värriötunturin suurperhosfauna valorysäsaaliiden perusteella vuosina 1978-2004. – Baptria 31(3-4):63-93. KULLBERG Jaakko, ALBRECHT Anders, KAILA Lauri & VARIS Vesa 2002: Checklist of Finnish Lepidoptera - Suomen perhosten luettelo. - 2001 Sahlbergia 6(2):45-190. MARTTILA Olli, SAARINEN Kimmo, HAAHTELA Tari & PAJARI Mika 1996: Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 384 ss. NATIONALNYCKELN TILL SVERIGES FLORA OCH FAUNA 2006: Fjärilar: Ädelspinnare - tofsspinnare. - ArtDatabanken SLU, Uppsala. 480 ss. PULKKINEN Asko 1956: Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl. E. Pippingin uudistama toinen painos. SEPPÄNEN Eino J. 1969: Suurperhostemme talvehtimisasteet. - Annales Entomologici Fennici 35(3):129-152. SEPPÄNEN Eino J. 1970: Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos. SOTAVALTA Olavi 1983: Euroopan ja Pohjois-Afrikan kiitäjät ja kehrääjät. - Tammi, Helsinki. 254 ss. Ranskalaisesta alkuteoksesta toimittanut. SUOMALAINEN Esko 1959: Orapihlajakehrääjä (Trichiura crataegi L. Lep., Lasiocampidae) esiintyy Lapissa rotuna (ssp. borealis Daniel), jolla on kolmivuotinen kehitys. Annales Entomologici Fennici 25(1):52-54. VALLE Kaarlo J. 1937: Suurperhoset Macrolepidoptera II. Kiitäjät, Sphinges ja Kehrääjät, Bombyces. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 213 ss. 13 pl.
Arkisto: Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto. Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 18.1.2008 --Page updated