Notodontidae - nirkot

Notodontinae - nirkot (tummat)

Phalerinae - härkäpäät

Heterocampinae - noitanirkot

Thaumetopoeinae - kulkurinirkot


Kaksi valkotakasiipistä, Etelä-Ruotsiin asti levinnyttä lajia, joita ei voi sekoittaa suomalaisiin lajeihin

Etelä-Euroopassa vielä kaksi samannäköistä lajia

28 - 35 mm
Thaumetopoea pinivora, lähialuelaji, ei Suomessa
  • takasiivet valkoiet ilman kaarijuovaa, vertaa T. processionea
  • takasiivissä ripsien tyvipilkut, joista takanurkan pilkku hiukan voimakkaampi, vertaa T. processionea
  • lähinnä meitä Ruotsissa, Gotlannissa sekä Liettuassa
  • voi olla esiintymispaikallaan erittäin runsas
  • rannikon kuumat ja kuivat männiköt
  • lentää heinä- elokuussa
  • toukka yhdyskunnittain männyllä (Pinus)
 
25 - 33 mm
Thaumetopoea processionea, lähialuelaji, ei Suomessa
  • etusiivet voivat olla melko samanlaiset kuin sisarlajilla T. pinivora
  • valkoisissa takasiivissä kaarijuova, vertaa T. pinivora
  • takasiivissä ei ripsien tyvipilkkuja, takanurkassa isohko tumma läikkä, vertaa T. pinivora
  • Puola, Pohjois-Saksassa yleinen, Tanska, Etelä-Ruotsista 2004 ensimmäisen kerran, leviämässä
  • voi olla esiintymispaikallaan erittäin runsas
  • tammimetsät, puistot yms.
  • lentää heinä- syyskuussa
  • toukka tammella (Quercus)
 

Lajeja, joiden etusiiven takareunassa karvojen muodostama 'hammas'
(tämä hammas on suurimmalla osalla Suomen Notodontinae -alaheimon lajeista)

43 - 49 mm
Notodonta torva, harmonirkko
  • siipien väritys, kuviointi ja 'hammas' tekee lajista helposti tunnistettavan
  • etusiiviltään muistuttaa lajia P. anceps, mutta takasiivet aivan eriväriset
  • selvästi pienempi kuin P. anceps
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet leveämmät kuin naaraalla, kampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet kapeat
 
53 - 60 mm
Peridea anceps, isonirkko
  • etusiiviltään muistuttaa lajia N. torva, mutta takasiivet aivan eriväriset
  • selvästi suurempi kuin N. torva
  • Kaakkois-Euroopassa toinen samannäköinen laji, Peridea korbi
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet leveämmät kuin naaraalla, kampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet kapeat
 
37 - 47 mm
Notodonta dromedarius, kyttyränirkko
  • siipien väritys, kuviointi ja 'hammas' tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Pohjois-Suomen yksilöt tasavärisempiä
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet leveämmät kuin naaraalla, kampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet kapeat
 
45 - 56 mm
Notodonta tritophus, haapanirkko
  • siipien väritys, kuviointi ja 'hammas' tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Suomessa esiintyvä vaaleampi muoto yläkuvassa
  • Keski- ja Etelä-Euroopassa esiintyvä tummempi muoto alakuvassa
    (takasiivet näilläkin valkeat)
    (muotoa saatu myös Suomesta)
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet leveämmät kuin naaraalla, kampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet kapeat
 
38 - 45 mm
Notodonta ziczac, pajunirkko
  • siipien väritys, kuviointi ja 'hammas' tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet leveämmät kuin naaraalla, kampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet kapeat
 
42 - 55 mm
Pterostoma palpinum, kärsänirkko
  • siipien väritys, kuviointi ja 'hammas' tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Pohjois-Suomen yksilöillä takasiivet valkoiset
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet kapeat, kampahampaiset
 
37 - 44 mm
Ptilodon capucinus, nyhäsiipi
  • siipien väritys, kuviointi ja 'hammas' tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet kapeat, sahahampaiset
  • naaraan tuntosarvet kapeat, rihmamaiset
 
37 - 40 mm
Ptilodon cucullina, lähialuelaji, ei Suomessa
  • siipien väritys, kuviointi ja 'hammas' tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • lähinnä meitä harvinaisena Etelä-Virossa ja Latviassa, yleisempi Liettuassa
  • sekametsät, puistot
  • lentää touko- kesäkuussa
  • toukka vaahteralla, tammella (Acer, Quercus)
 
40 - 45 mm
Odontosia carmelita, toukonirkko
  • siipien väritys, kuviointi ja 'hammas' tekee lajista helposti tunnistettavan
  • eroaa sisarlajistaan O. sieversi
    - etusiivet tasavärisemmät
    - etusiiven ulkoreunassa selvä 'kulma'
    - etusiiven poikkiviirut heikot, jolloin etureunatäplä korostuu
    - etusiiven takanurkassa vaalea läikkä, siiven vaalein kohta
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet aavistuksen leveämmät kuin naaraalla, sahahampaiset
  • naaraan tuntosarvet kapeat, rihmamaiset
 
41 - 48 mm
Odontosia sieversi, huhtinirkko
  • siipien väritys, kuviointi ja 'hammas' tekee lajista helposti tunnistettavan
  • eroaa sisarlajistaan O. carmelita
    - vaalean muodon etusiivet paljon kirjavammat
    - etusiiven ulkoreuna tasaisesti kaareutuva
    - etusiivessä selvät poikkiviirut, jotka tummalla muodolla vielä korostuvat
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset, vertaa O. carmelita
  • naaraan tuntosarvet kapeat
 
35 - 42 mm
Ptilophora plumigera, sulkanirkko
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • lentää meillä myöhään syksyllä, vasta lokakuussa
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • koiraat selvästi kirjavampia kuin naaraat, vaalean kellertävistä kuvassa näkyvään tummaan
  • naaraiden väritys vaihtelee vähän
  • koiraan tuntosarvet erittäin leveät, kampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet kapeat, rihmamaiset
 
32 - 39 mm
Drymonia dodonaea, lähialuelaji, ei Suomessa
  • etusiiven sisempi poikkiviiru kaarevampi kuin sisarlajeilla D. ruficornis ja D. querna
  • etusiivestä puuttuu keskipilkku, vertaa D. ruficornis
  • takasiivet tummemmat kuin sisarlajilla D. querna
  • lähinnä meitä harvinaisena Etelä-Virossa, Latviassa melko yleinen, Etelä-Ruotsin rannikkoalueet
  • lämpimät tammimetsät
  • lentää touko- heinäkuussa
  • toukka tammella ja pyökillä (Quercus, Fagus)
 
34 - 42 mm
Drymonia ruficornis, lähialuelaji, ei Suomessa
  • etusiiven poikkiviirut paljon terävämmät kuin sisarlajilla D. dodonaea
  • etusiiven sisempi poikkiviiru suorempi kuin sisarlajilla D. dodonaea
  • etusiivessä selvä keskipilkku, vertaa D. dodonaea ja D. querna
  • takasiivet tummemmat kuin sisarlajilla D. querna
  • lähinnä meitä Ruotsissa Tukholman korkeudelle asti, koko Virossa melko yleinen
  • paikallisesti usein runsas
  • lämpimät, vanhoja tammia kasvavat metsiköt
  • lentää touko- kesäkuussa
  • toukka tammella (Quercus)
 
34 - 40 mm
Drymonia querna, ei Suomessa
  • etusiiven poikkiviirut paljon terävämmät kuin sisarlajilla D. dodonaea
  • etusiiven sisempi poikkiviiru suorempi kuin sisarlajilla D. dodonaea
  • etusiiven keskipilkun kohdalla vaalea täplä, vertaa D. ruficornis
  • takasiivet melkein valkeat, naarailla hiukan tummemmat, vertaa D. dodonaea ja D. ruficornis
  • lähinnä meitä Puolassa
  • tammimetsät, puistot yms.
  • lentää touko - heinäkuussa
  • toukka tammella (Quercus)
 
34 - 40 mm
Drymonia obliterata, ei Suomessa
  • siipien väritys, kuviointi ja 'hammas' tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • lähinnä meitä Tanskassa ja Puolassa
  • vanhoja pyökkejä kasvavat metsiköt
  • lentää touko- heinäkuussa
  • toukka pääasiassa pyökillä, mutta ilmeisesti myös tammella (Fagus, Quercus)
 

'Hampaaton', pienikokoinen nirkko

30 - 34 mm
Gluphisia crenata, käärönirkko
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet kapeat, kampahampaiset
 

Kaksi selvästi muista poikkeavaa lajia

Etelä-Espanjassa vielä yksi samannäköinen laji

47 - 58 mm
Phalera bucephala, härkäpää
  • etusiiven kärkikilven sisäreuna tasaisesti kaareutuva, vertaa P. bucephaloides
    (täplä ei ulotu yhtenäisenä niin alas kuin sisarlajilla)
  • etusiiven keskisarakkeessa vain pieni vaalea täplä, vertaa P. bucephaloides (tuntomerkki ei täysin pitävä)
  • Etelä-Euroopassa laji muistuttaa enemmän sisarlajia P. bucephaloides (alempi kuva)
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet kapeat, kampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet kapeat, rihmamaiset
 
47 - 64 mm
Phalera bucephaloides, ei Suomessa
  • etusiiven kärkikilven sisäreunassa selvä hammas, vertaa P. bucephala
  • etusiiven keskisarakkeessa suuri kellertävä täplä, vertaa P. bucephala
  • lähinnä meitä Tsekissä ja Slovakiassa
  • tammia kasvavat metsiköt
  • lentää kesä- heinäkuussa
  • toukka tammella (Quercus)
 

Kaksi lajia, joita ei voi sekoittaa muihin suomalaisiin lajeihin

51 - 65 mm
Stauropus fagi, noitanirkko
  • siipien väritys, kuviointi ja muoto tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • koiraan tuntosarvet leveät, kampahampaiset
  • naaraan tuntosarvet kapeat, rihmamaiset
 
33 - 38 mm
Spatalia argentina, lähialuelaji, ei Suomessa
  • siipien väritys ja kuviointi tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • lähinnä meitä Puolassa
  • lämpimät tammikot
  • lentää touko- elokuussa kahtena sukupolvena
  • toukka tammella (Quercus)

Sivu päivitetty-- 15.12.2012 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Jari Kaitila:Vieraslajien levinneisyys ja elintavat,
Perhosten lainaus kuvattavaksi: T. pinivora, T. processionea, P. anceps, N. tritophus tumma, P. cucullina, D. dodonaea, D. ruficornis, D. querna, D. obliterata, P. bucephala etelä , P. bucephaloides, S. argentina
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, määritystekstit