Pieris napi (Linnaeus, 1758)

Lanttuperhonen

44 mm (kärkiväli)

Finland
U: Järvenpää 670:39
21. 5. 1973
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen


44 mm (wingspan)

Finland
U: Järvenpää 670:39
10. 6. 1972
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen


 
II gen.
42 mm

Finland
U: Järvenpää 670:39
28. 7. 1971
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen


42 mm

Finland
U: Pernaja 669:44
24. 7. 2001
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen



'Etelä-Suomi, kehnäinen'

'Vaasan seudun kellertävä'
41 mm

Finland
U: Kirkkonummi 665:35
23. 5. 1996
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen


44 mm

Finland
EP: Vaasa 700:23
9. 6. 1977
S.Kontiokari leg.
coll. J.Wettenhovi


f.geogr. bicolorata
'Metsä-Lapin maantieteellinen muoto'
41 mm

Finland
KiL: Kolari 748:37
2. 7. 1996
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen


40 mm

Finland
PPp: Pello 738:36
1. 7. 1996
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen


40 mm

Finland
KiL: Yli-Muonio 755:35
30. 6. 1993
M.Sinervirta leg.
coll. P.Pakkanen


42 mm

Finland
KiL: Yli-Muonio 755:35
30. 6. 1993
M.Sinervirta leg.
coll. P.Pakkanen


f.geogr. adalwinda
'Tunturi-Lapin maantieteellinen muoto'
42 mm

Finland
EnL: Saana 767:25
4. 7. 1972
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen


38 mm

Finland
EnL: Saana 767:25
4. 7. 1972
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen


42 mm

Finland
InL: Karigasniemi
6. 7. 2005
J.Lehto leg.
coll. J.Lehto


Lajikuvaus
   
Määritys Vertaa lähilajeja  
ElinympäristöViljelysmaat, pihapiirit, joutomaat, metsäniityt, pakettipellot, metsien reunat ja ojien pientareet.
Pohjoisimmassa Suomessa jokivarsien ja tunturien niityt.
TalvehtiminenKotelona.
Lentoaika1. sukupolvi toukokuun alusta (2.5.) - heinäkuun alkuun (5.7.)
2. sukupolvi heinäkuun puolivälistä (12.7.) - syyskuun alkuun (5.9.)
Lämpiminä kesinä Etelä-Suomessa on syys-lokakuussa vielä tavattu juurikuoriutuneita yksilöitä (3. sukupolvi).
Pohjois-Suomessa perhosella on vain yksi sukupolvi:
Kesäkuun puolivälistä (15.6.) - heinäkuun puoleenväliin (19.7.)
EsiintyminenHyvin yleinen koko maassa esiintyvä laji. Pohjoisimmassa Suomessa hiukan paikoittaisempi ja vähälukuisempi.
 
Lentoaikojen äärihavaintoja
   Etelä-Suomi (A., V., U., EK., St., EH., ES., LK.)
   13.4.2002 U: Kirkkonummi, 1 m, H.Virkkunen - (J.Wettenhovi arkisto)
   20.4.2000 U: Siuntio, 1 m, P.Koskinen - (P.Pakkanen-nettisivut)
   8.10.2005 U: Espoo, 1 f, O.Vesikko - (SPS-nettisivut)
   15.10.???? EH: - (Marttila et.al. 1990)
Keski-Suomi (EP., PH., PS., PK., KP., Kn., PPe.)
   5.5.2004 EP: Kurikka, 1 ex., T.Rinta-Paavola - (Suomen hyönteisten tietokanta)
   7.5.2004 PK: Kaavi, 1 ex., I.Juutilainen - (Suomen hyönteisten tietokanta)
   29.9.2002 PS: Kuopio, 1 ex., J.Kelo - (Suomen hyönteisten tietokanta)
   7.10.2005 PS: Leppävirta, 1 ex., K.Mäntylä - (SPS-arkisto)
Pohjois-Suomi (PPp., Ks., KiL., SoL., EnL., InL.)
   24.5.1992 PPp: Rovaniemi, 1 ex., M.Mutanen - (Suomen hyönteisten tietokanta)
   25.5.1981 PPp: Rovaniemi, 3 exx., H.Saarenmaa - (Suomen hyönteisten tietokanta)
   2.8.1935 EnL: Kilpisjärvi, 1 ex., H.Viik - (Suomen hyönteisten tietokanta)
   19.8.2005 KiL: Kittilä, 1 ex., T.Kallojärvi - (SPS-arkisto)
 
Nimistömuutokset
   Suomenkieliset perhoskirjat:
  Pieris Schr. napi L.Lanttuperhonen- (Aro 1900)
  Pieris Schrk. napi L.Lanttuperhonen- (Valle 1935)
  Pieris Schrk. napi L.Lanttuperhonen- (Pulkkinen 1956)
  Pieris napi L.Lanttuperho- (Mannelin 1961)
  Pieris napi (Linnaeus, 1758)Lanttuperhonen- (Marttila et.al. 1990)
  Pieris napi (Linnaeus, 1758)Lanttuperhonen- (Marttila 2005)
   Nykyinen voimassa oleva lajinimi - (Kullberg et. al. 2002):
    Pieris Schrank, 1801
         napi (Linnaeus, 1758)
 
Alalajit ja muodot
   Suomesta saaduiksi on ilmoitettu seuraavat muodot (alkuperäiset nimet):
    Pieris napi var. bryoninae O. - (Aro 1900).
     - naarasmuoto.
     - siivet harmaankeltaiset.
     - suonien ympärillä hyvin leveät, enemmän tai vähemmän yhteensulavat reunat.
     - koirasta voi tuskin eroittaa päälajin kevätmuodosta.
     - harvinainen.
     - Lapissa ja Pohjois-Suomessa, eteläisimmät Solovetskoissa.
    Pieris napi ab. sulphureotincta E. Reuter - (Aro 1900).
     - molemmat siipiparit päältä likaisenkeltaiset.
     - varsinkin takasiivet alta helakanrikinkeltaiset.
     - yliopiston suomalaisessa perhoskokoelmassa yksi kappale tätä muotoa Venäjän Lapista.
    Pieris napi gen. aest. napaeae Esp. - (Valle 1935).
     - kesäsukupolvi.
     - täplät selvemmin mustahkoja kuin kevätsukupolvella.
     - koiraalla aina selvä etusiiven keskitäplä.
     - takasiipien alapuolen suonet vain heikosti kehnäiset.
     - hiukan isompikokoisempi kuin kevätsukupolvi.
    Pieris napi f.geogr. adalwinda Fruhst. - (Valle 1935).
     - lajin pohjoinen muoto.
     - Lapissa vallitseva muoto.
     - tavataan säännöllisesti Kemin - Pudasjärven leveysasteille saakka etelään.
     - koiras hyvin päämuodon näköinen, mutta:
         - etusiipien kärkitäplä tavallisesti hajonnut suonten kärkivarjostuksiksi.
         - takasiipien alapinta voimakkaamman keltainen, suonien laidat leveämmin tummakehnäiset.
     - naaras päältä harmaankeltainen, usein kirkkaankeltainen.
     - naaraalla suonet myöskin yläpinnasta tummakehnäiset.
     - vain yhtenä sukupolvena.
    Pieris napi ssp. adalwindaa muistuttava - (Kangas 1939).
     - Kaarlo Laaksonen näytti 10.12.1938 Suomen Hyönteistieteellisen Seuran kokouksessa.
     - ES: Kouvola Kirkonmäki 10.5.1933.
    Pieris napi bicolorata - (Petersen 1947).
     - tyyppiyksilö: Luulajan Lappi Murjek
     - välimuoto päämuodon ja adalwindan välillä.
     - suurempi kuin adalwinda.
     - naaraan etusiiven yläpinta kellertävä.
    Pieris napi adalwinda Fruhstorfer (1909) - (Petersen 1947).
     - tyyppiyksilö: Finnmarken
     - vuoristomuoto.
     - siipien pohjaväri kellertävä ja voimakkaasti savuttunut.
   naaraan takasiiven yläpuolen keltaisuus:
k1 = hiukan kellertävä (keskiarvo)
k2 = selvästi keltainen (keskiarvo)
 
naaraan siipien yläpuolen savuttuneisuus:
s1 = hiukan savuttunut
s2 = selvästi savuttunut
s3 = voimakkaasti savuttunut
 
[HUOM. rajat ovat suuntaa-antavia, tuntomerkit muuttuvat vähitellen.]
    Pieris napi rotu adalwinda Fruhst. - (Pulkkinen 1956).
     - lappalainen muoto.
     - naaraalla siivet harmaankeltaiset, siipisuonet leveälti tummareunaiset.
     - koiras eroaa vähemmän nimimuodosta.
    Pieris napi ruskeakirjauksinen - (Lahtiperä 1957).
     - Kai Suormala näytti 31.3.1955 Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran kokouksessa.
     - V: Turku 27.5.1954 K.Suormala leg.
    Pieris napi koillinen muoto - (Mannelin 1961).
     - naaras usein keltainen.
    Pieris napi tunturimuoto - (Mannelin 1961).
     - naaras savunharmaa.
     - Pohjolan luoteisosassa.
    Pieris napi f. bicolorata - (Marttila et.al. 1990).
     - katsotaan olevan eteläisten yksilöiden ja tunturissa esiintyvän muodon välimuoto.
    Pieris napi f. adalwinda - (Marttila et.al. 1990).
     - kuvataulu 3.
     - tunturissa esiintyvä muoto.
    Pieris napi f. bicolorata - (Mikkola et.al. 2005).
     - kuvataulu, sivu 128.
     - Metsä-Lapin naaraat vain hiukan tummentuneita, mutta hyvin keltaisia.
    Pieris napi f. adalwinda - (Mikkola et.al. 2005).
     - kuvataulu, sivu 128.
     - Tunturi-Lapin naaraat vahvasti savuttuneita.

 

Kehitysasteet
The early stages


Toukan ravintokasvi:
- (Seppänen 1970)
  • Brassicaceae (ristikukkaiset)
  • --Brassica sp. (kaalit)
  • --Raphanus sp. (retikat)
  • --Berteroa incana (harmio)
  • --Thlaspi sp. (taskuruohot)
  • --Hesperis matronalis (illakko)
  • --Arabis alpina (tunturipitkäpalko)
Kotelo:Kotelo on kiinnittynyt takapäästään johonkin alustaan, esim. kasvin varteen,
ja keskiruumiin kohdalla sitä ympäröi kiinnipitävä kehruurihma.

 

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodetHavaintoruutujen (10 x 10 km) tiheys maakunnittain -1997

vain 1-4 havaintoruutua
    havaintoruutuja epätasaisesti
havaintoruutuja tasaisesti
havaintoruutuja runsaasti
- (Huldén et.al. 2000)
laji elää maakunnassa
lajia ei ole havaittu maakunnasta vuosiin
laji on maakunnassa vaeltaja / harhailija
1900ensimmäinen havaintovuosi
1980viimeinen havaintovuosi

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto: 20.5.1782, Turun seutu, C.N.Hellenius & J.G.Justander
Suullinen: Carl Niclas HELLENIUS 6.5.1786 Dissartationes annuae väitöstilaisuus (respondentti: Johannes Gustavus JUSTANDER)
Kirjallisuus: 1786; Carl Niclas HELLENIUS (respondentti: Johannes Gustavus JUSTANDER)
Specimen Calendarii Florae et Faunae Aboensis. - Aboe, 20 ss.

Maakuntien ensihavainnot
The first records of the Finnish provinces
leg.
1782.05.20VTurun seutuC.N.Hellenius & J.Justander
-1792 (1782-1792)PPeOulun seutuJ.Julin
-1827 (1820-1827)EKKotka RuotsinsalmiAl. von Nordmann
1838InLLapponia (InL?)J.F.Blank
1856KnSotkamoAl.von Nordmann
1856UItä-Uusimaa (Pyhtää?)J.E.Strömborg & T.Saelan
-1861 (1847?)KsKuusamoW.Nylander?
-1866 (1864/1866)PSKuopio HaminanlahtiR.Fabritius
-1869 (1840-1841?)AAhvenanmaaJ.M.J. af Tengström?
1882EHPadasjokiK.Ehnberg
1884StNoormarkkuD.A.Wikström
-1887 (1879-1887)SoLSodankyläN.Sundman
-1887 (1879-1887)KiLKittiläN.Sundman
-1889 (1880-1889)ESTaipalsaariK.Ehnberg
-1893 (1879-1893)KPKokkolaE.Hellström
1894PPpKemiJ.Sahlberg
-1895 (1893-1895)PHLaukaa HohonmaaK.Ehnberg
1911LKUukuniemiK.J.Valle
1918EPNurmoA.Ulvinen
1930.07.03EnLKilpisjärviB. & H. Lingonblad
1941PKNurmesM.Kaario
Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

 

Kirjallisuuslähteet
References
Kirjallisuus
  • ARO Johan Emil 1900:
    Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl.
  • HULDÉN Larry (ed.), ALBRECHT Anders, ITÄMIES Juhani, MALINEN Pekka & WETTENHOVI Jorma 2000:
    Suomen suurperhosatlas. Suomen Perhostutkijain Seura ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. - Viestipaino, Helsinki. 328 ss.
  • KANGAS Esko 1939:
    Kokousselostuksia. - Sitzungsberichte.
    Suomen Hyönteistieteellisen Seura, kuukausikokous joulukuun 10 p:nä 1938
    Annales Entomologici Fennici 5(1):86.
  • KULLBERG Jaakko, ALBRECHT Anders, KAILA Lauri & VARIS Vesa 2002:
    Checklist of Finnish Lepidoptera - Suomen perhosten luettelo. - 2001 Sahlbergia 6(2):45-190.
  • LAHTIPERÄ Eino K. 1957:
    Kokousselostuksia. - Sitzungsberichte.
    Entomologista Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran kokous 31.III.1955
    Annales Entomologici Fennici 23(3):158.
  • MANNELIN Veijo 1961:
    Päiväperhosten parissa. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 187 ss. 16 pl.
    Tanskalaisesta alkuteoksesta suomentanut.
  • MARTTILA Olli, HAAHTELA Tari, AARNIO Hannu & OJALAINEN Pekka 1990:
    Suomen Päiväperhoset. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 362 ss.
  • MARTTILA Olli 2005:
    Suomen päiväperhoset elinympäristössään. Käsikirja. - Auris. Joutseno. 272 ss. 20 pl.
  • MIKKOLA Kauri, MURTOSAARI Jussi & NISSINEN Kari 2005:
    Perhosten lumo. – Tammi, Helsinki. 341 ss.
  • PETERSEN Björn 1947:
    Zoologiska Bidrag från Uppsala 26:329-531.
  • PULKKINEN Asko 1956:
    Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl.
    E. Pippingin uudistama toinen painos.
  • SEPPÄNEN Eino J. 1970:
    Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos.
  • VALLE Kaarlo J. 1935:
    Suurperhoset Macrolepidoptera I. Päiväperhoset, Diurna. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 174 ss. 11 pl.
Arkisto:
  • Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto.
  • Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 26.4.2007 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Jyrki Lehto:Perhosen lainaus kuvattavaksi
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, lajikuvaus, lentoaikojen äärihavaintoja, nimistömuutokset, alalajit ja muodot,
kehitysasteet, karttapiirrokset
Kimmo Silvonen:Toukkakuva, kotelokuva
Jorma Wettenhovi:Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot, perhosen lainaus kuvattavaksi