Saturnia pavonia (Linnaeus, 1758)

Riikinkukkokehrääjä

48 mm (kärkiväli)

Finland
U: Järvenpää 670:39
ex ovo 1979
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen
64 mm (wingspan)

Finland
U: Järvenpää 670:39
ex ovo 1979
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen
f. deflexa
'silmätäplät koskettavat ulompaa poikkiviirua'
50 mm

Finland
U: Järvenpää 670:39
ex ovo 1967
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen
58 mm

Finland
U: Järvenpää 670:39
ex ovo 1967
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen
f.geogr. borealis
'Pohjois-Suomen maantieteellinen muoto'
(ohutsuomuinen, himmeänvärinen, pienempi ja läpikuultavampi)
(muuttuu vähitellen pohjoiseen päin mentäessä)
45 mm

Finland
SoL: Sodankylä
13. 6. 1977
Nupponen leg.
coll. E.M. & L.Laasonen
57 mm

Finland
InL: Inari 760:54
18. 6. 2004
E.M. & L.Laasonen leg.
coll. E.M. & L.Laasonen

Lajikuvaus
   
Määritys Vertaa lähilajeja  
ElinympäristöKaikkialla, missä kasvaa toukan ravintokasvia
Parhaiten lajia on kuitenkin rämeillä sekä kosteilla pensaikkoisilla niityillä.
TalvehtiminenKotelona.
LentoaikaToukokuun alusta (3.5.) - toukokuun loppuun (30.5.)
Pohjois-Suomessa lento melkein kuukauden myöhäisempi - (Marttila et.al. 1996)
Lennon huippu 15.5. - (Suomen hyönteisten tietokanta)
Koiras lentää päivällä (lento nopeaa ja mutkittelevaa), naaras lentää yöllä ja tulee valolle
Naaras lentää joskus päivällä - (Valle 1937).
EsiintyminenJokseenkin yleinen koko maassa esiintyvä laji
Runsaimmillaan Etelä-Suomen sisäosissa ja niukimmillaan Pohjois-Suomessa
Tavataan melko säännöllisesti ihan pohjoisimmassakin Lapissa - (Marttila et.al. 1996)
Parhaiten lajin havaitsee toukkana, sillä suuri ja värikäs toukka ja lehdettömäksi syöty oksa erottuvat jo kaukaa.
 
Lentoaikojen äärihavaintoja
   Etelä-Suomi (A., V., U., EK., St., EH., ES., LK.)
   18.4.2004 ES: Valkeala 1 ex. J.Lehtinen - (Suomen hyönteisten tietokanta)
   23.4.1974 EK: Virolahti - (Marttila et.al. 1996)
   20.6.1951 EH: Koijärvi - (Marttila et.al. 1996)
   28.6.1968 V: Perniö - (Marttila et.al. 1996)
Keski-Suomi (EP., PH., PS., PK., KP., Kn., PPe.)
   25.4.2007 EP: Laihia 1 ex. M.Rantamäki - (Suomen hyönteisten tietokanta)
   7.5.2004 KP: Alavieska 41 exx. (naaras houkutteli) J.Ollila - (Suomen hyönteisten tietokanta)
   21.6.1899 PH: Vesanto - (Marttila et.al. 1996)
Pohjois-Suomi (PPp., Ks., KiL., SoL., EnL., InL.)
   1.7.1958 InL: Utsjoki Karigasniemi - (Marttila et.al. 1996)
 
Nimistömuutokset
   Suomenkieliset perhoskirjat:
  Saturnia Schr. pavonia L.Pieni riikinkukkokehrääjä- (Aro 1900)
  Saturnia Schrk. pavonia L.Pieni riikinkukkokehrääjä- (Valle 1937)
  Eudia Jord. pavonia L.Riikinkukkokehrääjä- (Pulkkinen 1956)
  Saturnia pavonia (Linné) 1758Pikkuriikinkukkokehrääjä- (Sotavalta 1983)
  Saturnia pavonia (Linnaeus, 1758)Riikinkukkokehrääjä- (Marttila et.al. 1996)
   Nykyinen voimassa oleva lajinimi - (Kullberg et. al. 2002):
    Saturnia Schrank, 1802
         pavonia (Linnaeus, 1758)
 
Alalajit ja muodot
   Suomesta saaduiksi on ilmoitettu seuraavat muodot (alkuperäiset nimet):
    Saturnia pavonia var. lapponica - (Lingonblad 1936).
     - muutama pieni toukka 12.7.1929 (Ounasjärvi), n. 20 pientä toukkaa 13.7.1929 (Pyhäkero), B. Lingonblad leg.
     - seuraavana keväänä kuoriutui kymmenkunta perhosta.
     - verrattuna nimimuotoon:
        - huomattavasti pienempiä (m 40,5 - 43 ja f 48 - 49), huomioitava mahdollinen kasvatuksen vaikutus.
        - siivet kapeammat.
        - siivet selvästi ohutsuomuisemmat ja läpikuultavammat.
        - siivet väritykseltään himmeämmät.
        - silmätäplät tummanharmaat, ei mustat.
     - mv kuvataulussa eteläinen ja pohjoinen pariskunta.
     - vastaa suunnilleen Keski-Euroopan muotoa alpina.
    Saturnia pavonia f.geogr. lapponica Lingonblad - (Valle 1937).
     - tavataan Lapissa.
     - eteläisempää päämuotoa pienempi.
     - siivet kapeammat, läpikuultavat ja ohutsuonisemmat.
     - siivet väritykseltään himmeämmät.
     - silmätäplät kellanharmaakehnäiset, melkein vailla punaista puolikehää.
    Saturnia pavonia f.geogr. borealis Rangnow 1935 - (Sotavalta 1983).
     - esiintyy Lapissa.
     - siivet ohutsuomuiset, himmeänväriset.
     - liittyy ilman rajaa nimimuotoon.
     - synonyymi lapponica Lingonblad 1936.

 

Kehitysasteet
The early stages





Toukan ravintokasvi:
Polyfagi - (Seppänen 1970)
  • Betula sp. (koivut)
  • Salix sp. (pajut)
  • Alnus incana (harmaaleppä)
  • Quercus robur (tammi)
  • Populus tremula (haapa)
  • Malus domestica (omenapuu)
  • Sorbus aucuparia (pihlaja)
  • Calluna vulgaris (kanerva)
  • Vaccinium myrtillus (mustikka)
  • Vaccinium uliginosum (juolukka)
  • Rhamnus frangula (paatsama)
  • Rubus idaeus (vadelma)
  • Rubus chamaemorus (muurain)
  • Filipendula ulmaria (mesiangervo)
  • Potentilla palustris (kurjenjalka)
  • Alchemilla sp. (poimulehdet)
  • Fragaria vesca (ahomansikka)
Muna:Soikean pitkulainen, hieman litistynyt, aluksi vaaleansininen ja lopulta tummanruskea, munitaan kehiin oksan ympäri - (Valle 1937).
Toukka:Toukka on jokaisen nahanluonnin jälkeen aina hiukan erivärinen muuttuen mustasta vihreäksi. Isolla toukalla nystyrät saattavat olla punertavia keltaisen sijasta ja mustat poikkiraidat voivat puuttua.
Kotelo:Koteloituminen tiiviiseen, ruskeaan, päärynänmuotoiseen kotelokoppaan varvikon oksiin.

 

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodetSuomen hyönteistietokanta (17.4.2014)

laji elää maakunnassa
maakunnasta ei havaintoa vuosiin
Suomessa vaeltaja / harhailija
1900ensimmäinen havaintovuosi
1980viimeinen havaintovuosi

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto: Oulun seutu, J.Julin leg.
Kirjallisuus: 1792; Johan JULIN
Bref om de uti Österbotten, särdeles omkring Uleåborg samlade Naturalier.
1792 NY JOURNAL UTI HUSHÅLLNINGEN 15:120-122.
Myöhempi maininta aikaisemmasta havainnosta
An earlier record, mentioned later
Havainto: -1789 (1780-1789), ES: Mäntyharju, J.Fr.Wallenius leg.
Kirjallisuus: 1959; Jouko KAISILA
Vanhimmat tiedot Suomen perhoslajistosta.
1959 ANNALES ENTOMOLOGICI FENNICI 25(2):80-102

Maakuntien ensihavainnot
The first records of the Finnish provinces
leg.
-1789 (1780-1789)ESMäntyharjuJ.Fr.Wallenius
-1792 (1783-1792)PPeOulun seutuJ.Julin
-1862 (1850-1862?)UHelsinkicoll. F.Wolff
1867KiLMuonioniskaA.Palmén
-1869 (1840-1841?)A'Ahvenanmaa'sec. J.M.J. af Tengström
1871KsKuusamoJ.G.Schilde
1881VMerimaskuA.Poppius
1883SoLSodankyläI.V.G.Eurén
-1889 (1850-1859?)EPKristiinankaupunkiK.Sjöberg
1897PSKuopio HamilanlahtiR.Fabritius
-1898 (1894-1898)PPpKemiK.Ehnberg
1899.05.16PHJyväskyläF.W.Lönn
1901.05.16StTyrvääR.Fabritius
1906EHPirkkalaTh.Grönblom
1914KPSieviCarpelan
1914EKKymi MussaloA.Ulvinen
1929.07.07EnLOunasjärvi PyhäkeroB. & H.Lingonblad
1931KnKajaaniJ.Carpelan
1938PKPielisjärviT.Äyräpää
1947InLUtsjoki PihtiojaA.Saarinen
1973 (e larva)LKSimpeleM.Pynnönen

Maakuntien viimeiset havainnot
The last records of the Finnish provinces
leg. / vid.
1995.08.28 (larva)EnLEnontekiö KivilompoloJ.Aalto
-1997 (1988-1997)LK--(Suurperhosatlas)
-1997 (1988-1997)Ks--(Suurperhosatlas)
2002.07.04 (larva)KiLKittilä [755:37]T.Aaltonen
Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

 

Kirjallisuuslähteet
References
Kirjallisuus
  • ARO Johan Emil 1900:
    Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl.
  • HULDÉN Larry (ed.), ALBRECHT Anders, ITÄMIES Juhani, MALINEN Pekka & WETTENHOVI Jorma 2000:
    Suomen suurperhosatlas. Suomen Perhostutkijain Seura ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. - Viestipaino, Helsinki. 328 ss.
  • KULLBERG Jaakko, ALBRECHT Anders, KAILA Lauri & VARIS Vesa 2002:
    Checklist of Finnish Lepidoptera - Suomen perhosten luettelo. - 2001 Sahlbergia 6(2):45-190.
  • LINGONBLAD Birger 1936:
    Iakttagelser över finska Lepidoptera II.
    Kilpisjärvi, Hetta (Le), Muonio (Lkem)
    Notulae Entomologicae 16(1):7-8.
  • MARTTILA Olli, SAARINEN Kimmo, HAAHTELA Tari & PAJARI Mika 1996:
    Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 384 ss.
  • PULKKINEN Asko 1956:
    Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl.
    E. Pippingin uudistama toinen painos.
  • SEPPÄNEN Eino J. 1970:
    Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos.
  • SOTAVALTA Olavi 1983:
    Euroopan ja Pohjois-Afrikan kiitäjät ja kehrääjät. - Tammi, Helsinki. 254 ss.
    Ranskalaisesta alkuteoksesta toimittanut.
  • VALLE Kaarlo J. 1937:
    Suurperhoset Macrolepidoptera II. Kiitäjät, Sphinges ja Kehrääjät, Bombyces. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 213 ss. 13 pl.
Arkisto:
  • Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto.
  • Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 18.4.2014 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Erkki Laasonen:Perhosten lainaus kuvattavaksi
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, lajikuvaus, lentoaikojen äärihavaintoja, nimistömuutokset, alalajit ja muodot,
kehitysasteet, toukkakuvat, karttapiirrokset, eliömaantieteelliset maakuntahavainnot vuodesta 2000
Jorma Wettenhovi:Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot vuoteen 1999