Saturniidae

Riikinkukkokehrääjät

Riikinkukkokehrääjät ovat keskikokoisia, isoja tai hyvin isoja perhosia. Maailman isoimmat ja värikkäimmät perhoset kuuluvat tähän heimoon. Joillakin lajeilla voi takasiivissä olla pitkä kannus tai etusiipien kärjessä sirppimäinen ulkonema.
vasemmalla Actias selene (Afganistanista Koreaan)

alla Attacus atlas (Intiasta Etelä-Kiinaan)
(siipien kärkiväli voi olla yli 30 cm)
Ruumis on paksu ja melko lyhyt. Naarailla ruumis on selvästi isompi kuin koirailla. Imutorvi on surkastunut tai puuttuu, joten perhoset eivät nauti aikuisina mitään ravintoa. Molemmilla sukupuolilla on nelikampahampaiset tuntosarvet, jotka koirailla ovat tyypillisesti leveän sulkamaiset.
Suomesta on tavattu 2 lajia, jotka molemmat ovat meillä jokseenkin yleisiä.
Euroopassa lajeja on noin 10 ja koko maailmassa noin 1500.

Suomalaisten lajien sukupuolet ovat helppoja eroittaa toisistaan:
  • erivärisiä
  • naaras on koirasta selvästi isompi
  • koiraan tuntosarvet leveämmät, sulkamaiset
Nastakehrääjä pariskunta
(Aglia tau)
Molemmat suomalaiset lajit lentävät sekä päivällä että yöllä. Koiraat ovat kestäviä lentäjiä, joiden lento on nopeaa ja mutkittelevaa.
Juuri kuoriutunut naaras alkaa heti siipien kuivattua houkutella koiraita. Ne erittävä ilmaan feromoneja, jotka koiras haistaa kilometrien päästä. Vaikka riikinkukkokehrääjän (Saturnia pavonia) koiraita ei juuri näkisi lennossa, niin juuri kuoriutunut naaras voi hetkessä houkutella niitä useita.
Suomessa lajit lentävät keväällä toukokuun alusta kesäkuun puoleenväliin.
 
Lepoasennossa siivet pidetään sivulle levitettyinä niin että takaruumis on hiukan näkyvissä.

Riikinkukkokehrääjä naaras
(Saturnia pavonia)
 
Riikinkukkokehrääjien toukat ovat hyvin moniruokaisia (polyfageja).
Toukkien ulkonäkö vaihtelee. Ne voivat olla kaljuja, kyttyräisiä tai käsnäisiä. Ne voivat olla myös hiukan karvaisia ja niissä voi olla nystyröitä erilaisine okineen.
(joillakin ulkolaisilla lajeilla voi olla jopa poltinkarvoja)

Riikinkukkokehrääjän toukka
(Saturnia pavonia)
Ennen koteloitumistaan toukat kehräävät suojakseen kotelokehdon. Toinen meidän lajeista tekee harvahkon verkon, toinen tiiviin päärynänmuotoisen kotelokopan.
Aasiassa joidenkin lajien kotelokehdoista saatua seittiä käytetään tekstiilien valmistukseen.
Meillä riikinkukkokehrääjät talvehtivat vain kotelona.

Sivu päivitetty-- 20.4.2014 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, perhoskuvat, tekstit
Kimmo Silvonen:Toukkakuva