Mimas tiliae (Linnaeus, 1758)

Lehmuskiitäjä

63 mm (kärkiväli)

Finland
U: Järvenpää 670:39
e larva 1987
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen
71 mm (wingspan)

Finland
U: Järvenpää 670:39
e larva 1995
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen
67 mm

Finland
V: Parainen 669:23
e larva 1986
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen
73 mm

Finland
EK: Virolahti 672:54
27. 6. - 7. 7. 2009
L-E.Fernelius, P.Pakkanen & H.Pitkäranta leg.
coll. P.Pakkanen
73 mm

Finland
U: Järvenpää 670:39
e larva 1987
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen
78 mm

Finland
U: Järvenpää 670:39
e larva 1997
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen
f. centripuncta
'keskisarake kutistunut täpläksi'
71 mm

Finland
U: Järvenpää 670:39
e larva 1993
P.Pakkanen leg.
coll. P.Pakkanen

II gen.
f. suffusa
'tummunut'
70 mm

Finland
EK: Virolahti 671:53
17. - 18. 8. 2006
J. & P.Kaitila leg.
coll. J.Kaitila
71 mm

Finland
EK: Virolahti 671:53
18. - 19. 9. 2001
J. & P.Kaitila leg.
coll. J.Kaitila

Lajikuvaus
   
Määritys Vertaa lähilajeja  
ElinympäristöRehevät, lehtomaiset metsät ja niiden laidat. Taajamien puistot ja muut alueet, joihin istutettu lehmuksia.
TalvehtiminenKotelona.
LentoaikaKesäkuun alusta (2.6.) - heinäkuun puoleenväliin (15.7.)
Syys- lokakuussa on tavattu harvinaisena toisen sukupolven yksilöitä - (Suomen hyönteisten tietokanta)
Elokuun yksilöt myöhästelijöitä vai toista sukupolvea ?
Lennon huippu 10.6. - (Suomen hyönteisten tietokanta)
Lentää yöllä, molemmat sukupuolet tulevat valolle (naaraat huonommin).
EsiintyminenJokseenkin harvinainen Etelä-Suomen laji. Säännöllinen Turku-Lahti-Imatra linjan eteläpuolella. Epäsäännöllinen Porin ja Varkauden korkeudelle saakka. - (Marttila et.al. 1996).
 
Lentoaikojen äärihavaintoja
   Etelä-Suomi (A., V., U., EK., St., EH., ES., LK.)
   30.4.2004 EH: Hollola 1 ex. K.Aho - (Suomen hyönteisten tietokanta)
   7.5.2002 U: Nurmijärvi 1 f M.Fernelius - (J.Wettenhovi arkisto)
   17.-18.8.2006 EK: Virolahti 1 m J. & P.Kaitila (II gen. ?)
   22.-31.8.1998 U: Ruotsinpyhtää 1 ex. J.Laitinen - (Suomen hyönteisten tietokanta) (II gen. ?)
II sukupolvi
   18.-19.9.2001 EK: Virolahti 1 m J. & P.Kaitila
   5.10.2004 U: Espoo 1 f O.Railo - (SPS-nettisivut)
   16.10.2012 EH: Lahti 1 ex. M-L.Koivu - (Suomen hyönteisten tietokanta)
 
Nimistömuutokset
   Suomenkieliset perhoskirjat:
  Smerinthus O. tiliae L.Lehmus-yökiitäjä- (Aro 1900)
  Smerinthus Ochs. tiliae L.Lehmuskiitäjä- (Valle 1937)
  Mimas Hb. tiliae L.Lehmuskiitäjä- (Pulkkinen 1956)
  Mimas tiliae (Linné) 1758Lehmuskiitäjä- (Sotavalta 1983)
  Mimas tiliae (Linnaeus, 1758)Lehmuskiitäjä- (Marttila et.al. 1996)
  Mimas tiliae (Linnaeus, 1758)Lehmuskiitäjä- (Silvonen et.al. 2014)
   Nykyinen voimassa oleva lajinimi - (Kullberg et. al. 2002):
    Mimas Hübner, 1819
         tiliae (Linnaeus, 1758)
 
Alalajit ja muodot
   Suomesta saaduiksi on ilmoitettu seuraavat muodot (alkuperäiset nimet):
    Smerinthus tiliae ab. maculata Mützel. - (Aro 1900).
     - etusiiven keskisarake keskeltä katkennut.
    Smerinthus tiliae ab. brunnea Bartel - (Valle 1937).
     - etusiipien pohjaväri punaruskea.
    Smerinthus tiliae ab. maculata Wallgr. - (Valle 1937).
     - etusiiven keskisarake hajonnut 2 täpläksi.
     - etummainen täplä kiilanmuotoinen ja etureunasta erillään.
    Smerinthus tiliae ab. centripuncta Clark - (Valle 1937).
     - etusiiven keskisarakkeesta jäljellä vain pieni keskitäplä.
    Smerinthus tiliae ab. obsoleta Clark - (Valle 1937).
     - etusiiven koko poikkivyö hävinnyt.
    Mimas tiliae ab. brunnea Bartel - (Sotavalta 1983).
     - kuvataulu 32, kuva 2g.
    Mimas tiliae ab. maculata Wallengren - (Sotavalta 1983).
     - kuvataulu 32, kuvat 2c ja 2g.
    Mimas tiliae ab. centripuncta Clark - (Sotavalta 1983).
     - kuvataulu 32, kuva 2f.
    Mimas tiliae "Ts mustahkot, es ulko-osa tummunut" - (Mikkola 1990).
     - kuvataulu 1 rivi 2.
     - EK: Vehkalahti, Summa 15.-17.7.1985 M.Sinervirta leg.

 

Kehitysasteet
The early stages


Toukan ravintokasvi:
Lehtipuilla - (Seppänen 1970)
  • Tilia sp. (lehmukset)
  • Betula sp. (koivut)
  • Alnus sp. (lepät)
  • Ulmus glabra (vuorijalava)
Toukka:Kyljessä voi olla joskus isompiakin punertavia täpliä kuin kuvan toukalla.
Ennen koteloitumista toukan väri muuttuu punertavan harmaaksi.
Kotelo:Koteloituminen maan sisään tai maahan karikkeen ja kasvillisuuden sekaan.

 

Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot
The records of the Finnish biogeographical provinces

Maakuntien havaintovuodetSuomen hyönteistietokanta (15.9.2014)

laji elää maakunnassa
maakunnasta ei havaintoa vuosiin
Suomessa vaeltaja / harhailija
1900ensimmäinen havaintovuosi
1980viimeinen havaintovuosi

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto: Savonia, O.Rosenström leg.
Kirjallisuus: 1792; Johan JULIN
Bref om de uti Österbotten, särdeles omkring Uleåborg samlade Naturalier.
1792 NY JOURNAL UTI HUSHÅLLNINGEN 15:120-122.

Maakuntien ensihavainnot
The first records of the Finnish provinces
leg.
-1792 (1775-1792)ES'Savonia'O.Rosenström
-1839 (1810-1839)VKakskerran seutu ?A.Caloander
-1869U'Uusimaa'sec. J.M.J. af Tengström
1882EHPadasjokiK.Ehnberg
-1889 (1886?)AFinström GrelsbyI.Levison
1915.06.10EKSippolaV.Kujala
1915.08.06StKarkkuE.W.Suomalainen
1961.06.10PSJoroinen MustasaariE.Pulliainen
1973.06.09LKSimpeleM.Pynnönen
1996.09.01PKRääkkylä [690:63]A.Karhu
2006.06.16PHJyväskylän mlk [689:44]T.Pylvänäinen
Ensihavaintojen kirjallisuuslähteet

 

Kirjallisuuslähteet
References
Kirjallisuus
  • ARO Johan Emil 1900:
    Suomen Perhoset. - Otava, Helsinki. 290 ss. + 50 pl.
  • KULLBERG Jaakko, ALBRECHT Anders, KAILA Lauri & VARIS Vesa 2002:
    Checklist of Finnish Lepidoptera - Suomen perhosten luettelo. - 2001 Sahlbergia 6(2):45-190.
  • MARTTILA Olli, SAARINEN Kimmo, HAAHTELA Tari & PAJARI Mika 1996:
    Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Suomen Perhostutkijain Seura. - Kirjayhtymä, Helsinki. 384 ss.
  • MIKKOLA Kauri, VAKKARI Pekka 1990:
    Perhosten teollisuusmelanismi voimistui Suomessa 1980-luvulla: totta vai tarua ? – Baptria 15(1):14-25.
  • PULKKINEN Asko 1956:
    Perhoskirja, päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 84 ss. 40 pl.
    E. Pippingin uudistama toinen painos.
  • SEPPÄNEN Eino J. 1970:
    Suomen Suurperhostoukkien ravintokasvit. - WSOY, Porvoo-Helsinki. 179 ss. 2. painos.
  • SILVONEN Kimmo, TOP-JENSEN Morten & FIBIGER Michael 2014:
    Suomen päivä- ja yöperhoset - maastokäsikirja, Oestermarie.
  • SOTAVALTA Olavi 1983:
    Euroopan ja Pohjois-Afrikan kiitäjät ja kehrääjät. - Tammi, Helsinki. 254 ss.
    Ranskalaisesta alkuteoksesta toimittanut.
  • VALLE Kaarlo J. 1937:
    Suurperhoset Macrolepidoptera II. Kiitäjät, Sphinges ja Kehrääjät, Bombyces. - Vanamon julkaisuja, WSOY, Porvoo-Helsinki. 213 ss. 13 pl.
Arkisto:
  • Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto.
  • Jorma Wettenhovi arkisto.

takaisin aloitussivulle ____ back to startpage

Sivu päivitetty-- 26.9.2014 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Jari Kaitila:Perhosten lainaus kuvattavaksi
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, lajikuvaus, lentoaikojen äärihavaintoja, nimistömuutokset,
alalajit ja muodot, kehitysasteet, karttapiirrokset, eliömaantieteelliset maakuntahavainnot vuodesta 2000
Kimmo Silvonen:Toukkakuvat
Jorma Wettenhovi:Eliömaantieteelliset maakuntahavainnot vuoteen 1999