Noctuidae - yökköset

Noctuinae - yökköset

sukuryhmäEuroopassa      Suomessa    
Dypterygiini9 sukua12 lajia4 sukua4 lajiasysiyökköset
Actinotiini3 sukua4 lajia3 sukua3 lajiakuismayökköset
Phlogophorini4 sukua9 lajia2 sukua2 lajiahammasyökköset

 

Dypterygiini - sysiyökköset

36 - 39 mm
Dypterygia scabriuscula, tervayökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
40 - 47 mm
Trachea atriplicis, maltsayökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
66 - 73 mm
Mormo maura, sysiyökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys sekä suuri koko tekevät lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
36 - 40 mm
Thalpophila matura, valemorsiusyökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
Etelä-Euroopassa samannäköinen laji:
  • Olivenebula xanthochloris Italia, Espanja
    • munuaistäplä iso, valkoinen
    • takasiivet aivan samanlaiset
    • kooltaan selvästi isompi
 
34 - 40 mm
Polyphaenis sericata, ei Suomessa
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Keski- ja Pohjois-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • etusiipien tummuus ja kirjavuus vaihtelee, esim. keskisarake voi olla muuta siipeä selvästi vaaleampi
  • tulee todella huonosti valolle
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • lentää kesä- heinäkuussa
  • lähinnä meitä Etelä-Puolassa
  • avoimet pensasmaat, puutarhat
  • toukka erilaisilla pensailla, esim. kuusama ja syreeni
 
Etelä-Euroopassa samannäköinen laji:
  • Olivenebula subsericata Bulgaria, Kreikka
    • etusiivistä puuttuu tumma tyvijuomu ja sen jatkeena olevat juomut keski- ja ulkosarakkeesta
    • takasiivet aivan samanlaiset, vain ilman keskitäplää
    • kooltaan selvästi isompi
 

Actinotiini - kuismayökköset

30 - 34 mm
Actinotia polyodon, hammaskuismayökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
28 - 32 mm
Actinotia radiosa, ei Suomessa
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • lentää huhti- elokuussa kahtena sukupolvena
  • lentää pääasiassa päivällä, käy ahkerasti kukilla
  • lähinnä meitä Slovakiassa
  • kuivahkot, avoimet metsämaat
  • toukka kuismilla (Hypericum)
 
28 - 32 mm
Chloantha hyperici, harmokuismayökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • Keski- ja Etelä-Euroopassa perhoset tummempia, tasaisemman harmaita
 
32 - 40 mm
Hyppa rectilinea, runkoyökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 

Phlogophorini - hammasyökköset

46 - 52 mm
Phlogophora meticulosa, hammasyökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Manner-Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
4 sisarlajia tavataan Azorien saarilla:
 
39 - 43 mm
Phlogophora scita, ei Suomessa
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • juuri kuoriutuneella yksilöllä keskisarake kauniin oliivinvihreä
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • lentää kesä- heinäkuussa
  • lähinnä meitä Etelä-Puolassa, Tatra -vuoristossa
  • varjoiset vuoristometsiköt
  • toukka saniaisilla, ruohoilla ja pensailla
 
31 - 34 mm
Euplexia lucipara, laskosyökkönen
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista samannäköistä lajia
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
 
43 - 49 mm
Auchmis detersa, ei Suomessa
  • siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan
  • Euroopassa ei toista ihan samannäköistä lajia
  • tyvijuomu pitkä, voimakas
  • juomu jatkuu ulkosarakkeessa
  • takasiipien tumman ulkoreunan raja ei aina yhtä selvä kuin kuvassa
  • sukupuolet ovat samanvärisiä
  • lentää kesä- syyskuussa
  • lähinnä meitä Puolassa ja Valkovenäjällä
  • lämpimät, kuivahkot, ruohikkoiset ja kivikkoiset alueet
  • toukka happomarjapensailla (Berberis)
 

Muita lajeja, jotka värisävyineen ja/tai tyvijuomuineen hiukan muistuttavat A. detersa'a

 
38 - 42 mm
Acronicta psi, nuoliyökkönen
kuuluu alaheimoon iltayökköset
   (Noctuidae, Acronictinae)
  • yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa
 
37 - 38 mm
Dicranura ulmi, ei Suomessa
kuuluu heimoon nirkot
   (Notodontidae)
  • pitkät, 'hampaattomat' ja harmaat etusiivet sekä vaaleat takasiivet tuovat mieleen yökkösen (lähinnä kaapuyökköset), vaikka onkin nirkko
  • koiraalla leveät, kampahampaiset tuntosarvet, kaapuyökkösillä ohuet 'rihmat'
  • lähinnä meitä Tsekissä
  • jalavametsät, puistot
  • lentää huhti- toukokuussa
  • toukka jalavalla (Ulmus)
 
39 - 45 mm
Cucullia santonici, ei Suomessa
kuuluu alaheimoon kaapuyökköset
   (Noctuidae, Cuculliinae)
  • lentää huhti- kesäkuussa, toinen sukupolvi heinä- elokuussa
  • lähinnä meitä Itä-Ukraina
  • esiintymisalueellaan melko yleinen laji
  • kuivat ja lämpimät hiekkakentät, stepit
  • toukka elää marunoilla (Artemisia)
 
41 - 47 mm
Asteroscopus sphinx, lähialuelaji, ei Suomessa
kuuluu alaheimoon huhtiyökköset
   (Noctuidae, Psaphidinae)
  • siivet voivat olla paljon harmaammat kuin kuvan yksilöllä
  • etusiivessä vaalea aaltoviiru, joka näkyy selvänä varsinkin takaosastaan
  • lentää syys- marraskuussa (tavattu poikkeuksellisesti myös keväällä)
  • lähinnä meitä Etelä-Ruotsissa ja Liettuassa
  • aurinkoiset, lämpimät sekametsät
  • toukka elää erilaisilla puilla ja pensailla
 
49 - 56 mm
Meganephria bimaculosa, ei Suomessa
kuuluu alaheimoon huhtiyökköset
   (Noctuidae, Psaphidinae)
  • takasiiven takanurkassa tumma täplä
  • lentää elo- lokakuussa
  • lähinnä meitä Keski-Puolassa ja Valkovenäjällä
  • lämpimät, kuivat metsämaat, puistot yms.
  • toukka elää jalavalla (Ulmus)
 

Sivu päivitetty-- 30.9.2016 --Page updated

SIVUN TEKIJÄT:
Jari Kaitila:Vieraslajien levinneisyys ja elintavat
perhosten lainaus kuvattavaksi: M. maura, P. sericata, A. radiosa, P. scita, A. detersa, D. ulmi, C. santonici, A. sphinx, M. bimaculosa
Pertti Pakkanen:Sivun suunnittelu, lajikuvat, määritystekstit